Langattomista monihuonekaiuttimista tulee monille ensimmäiseksi mieleen Sonos, eikä ihme. Mutta nykyään on syytä tutustua muihinkin järjestelmiin, joista yksi on hurmannut meidät helppokäyttöisillä, joustavilla ja Hi-Res Audiota tarjoavilla laitteillaan: Yamaha MusicCast. Yamahan järjestelmä pystyy sellaiseenkin, mihin Sonos ei – kuten Bluetooth-yhteyteen, joka toimii molempiin suuntiin: voi siis valita, haluaako soittaa musiikkia kännykästä MusicCastiin vai siirtää musiikin laitteesta langattomiin kuulokkeisiin. MusicCast ei siis ole yhtä suljettu systeemi kuin Sonos.
Yamahalla on laaja valikoima MusicCast-sarjaan kuuluvia tuotteita: langattomia kaiuttimia, vahvistimia, kotiteatterikaiuttimia, radioita ja jopa CD-soittimia. Sekä soundbareja. Hinnat vaihtelevat edullisesta kalliiseen. Yamaha vakuutti Dolby Atmos -tuetulla YSP-5600-soundbarillaan, jossa oli ”oikea” surroundääni ilman takakaiuttimia. Ikävä puoli kaikissa Yamahan soundbareissa on ollut se, ettei niihin ole saatu langattomia takakaiuttimia. Mutta nyt sekin haitta on historiaa.
Laajennettava soundbar
MusicCast BAR 400 on (BAR 40:n lisäksi) Yamahan ensimmäinen soundbar, johon saa liitettyä langattomat takakaiuttimet. Moni haluaa parantaa televisionsa ääntä ja pitää takakaiuttimia välttämättöminä, mutta nyt voidaan vihdoin alkaa puhua kotiteatterijärjestelmän korvaamisesta soundbarsysteemillä.
Hinnat
BAR 400:n sopivin kumppani on MusicCast 20, joka tunnetaan myös nimellä AWX021. Ne ovat pienet monihuonekaiuttimet, jotka kilpailevat Sonos Play:1:n kanssa kokonsa ja toimintojensa puolesta, mutta Yamaha on hieman kalliimpi (noin 230 € vs. 180 €). Koko järjestelmän hinnaksi tulee noin 1 200 euroa, kun Sonos Playbar ja pari Play:1-kaiutinta tekee yhteensä noin 1 100 euroa. Yamahalla on Sonoksesta poiketen tarjota myös subwoofer mukana, joka nostaa hintaa melkein kuudellasadalla. Sonons Beam subwoofereineen ja takakaiuttimineen kustantaa sellaiset 1 700 euroa, joten Yamahan hinnat tuntuvat ihan järkeviltä.
Alexa-ääniohjaus
Yamaha MusicCast BAR 400:aa voidaan ohjata Amazonin Alexalla. Mikrofonia ei ole, vaan MusicCast aktivoidaan Amazon Echo -kaiuttimella. Sen jälkeen voi käskeä Alexaa soittamaan toivekappaleitaan halutuista MusicCast-kaiuttimista – kunhan siis osaa englantia.
Monelle tärkeä seikka on volyyminohjaus, joka tapahtuu BAR 400:n kohdalla television kaukosäädintä käyttäen HDMI CEC:n kautta. Lyhenne tulee sanoista Consumer Electronics Control, mutta muuta ei tarvitse tietää kuin että lähes kaikki televisiot tukevat tätä ominaisuutta. Eli kun soundbar on asennettu oikein, sen oman kaukosäätimen voi huoletta unohtaa laatikkoon.
Yhdistäminen
MusicCast-laitteiden yhdistäminen on simppeliä. Pidetään Connect-nappia pohjassa viiden sekunnin ajan ja seurataan MusicCast-sovelluksen helppoja ohjeita. Hieman ärsyttävää voi olla, jos tuotteesta on laitteistopäivitys – jos se aktivoi, ei laitteita voi asentaa ennen kuin päivitys on valmis. Jos järjestelmään kuuluu useita kaiuttimia, niiden liittäminen toisiinsa ensimmäistä kertaa vaatii hieman kärsivällisyyttä. Päivitys vie vähemmän aikaa kuin monilla kilpailijoilla, vain pari minuuttia, joten mikään suuri haitta tämä ei ole.
Jokaiselle kaiuttimelle annetaan nimi, jonka jälkeen ne voi ryhmitellä miten tahtoo. BAR 400 voidaan yhdistää takakaiuttimien kanssa samaan verkkoon, jolloin ne kommunikoivat keskenään 5 GHz:n MESH-verkossa saavuttaakseen optimaalisen vakauden ja synkronisaation, jolloin kaiuttimien välillä on käytännössä nollan mikrosekunnin viive. Se on tärkeää, kun halutaan useamman kaiuttimen soivan yhtä aikaa stereoina tai takakaiuttimina.
BAR 400:n äänenlaatu
Tehdasasetuksilla ja surroundelokuvaäänen kanssa (meidän tapauksessamme Alien: Covenant) soi BAR 400 selkeästi ja puhe erottuu painokkaasti. Puhe voi toisinaan olla hieman karskia etenkin Surround-asetuksella. Alienin tunkeutuessa erään hahmon selästä kuuluu ympäriltä paljon huutoja, mikä ei toistu aivan uskottavasti. 3D Surround ei auta asiaa, vaikka se yrittää simuloida isompaa surround-ääntä tuomalla peliin myös korkeussuunnassa toimivan DTS Virtual:X:n – se kuitenkin vain pahentaa tilannetta.
Ahaa-elämys
Pian selvisi, että äänen tyypin voi valita erilaisista valmiista asetuksista: Music, Movie, Sport, Game ja TV Program. Nämä löytyvät MusicCast-sovelluksesta, eli kaukosäätimestä asetuksia on turha etsiä. Koska kaiuttimessa ei ole näyttöä, vaan vain LED-valot indikoivat tapahtumia, ei hyvää kokonaiskuvaa saa ilman sovellusta.
Alun perin valittuna asetuksena on Movie, jonka kohdalla DSP joutuu koville työstäessään sopivaa viivettä surroundin luomiseksi. Tämä heikentää äänenlaatua.
TV Program paljastuu parhaaksi ääniasetukseksi, joka minimoi DSP-efektin mutta tarjoaa silti vaikutelman surroundista. Puhe selkiytyy ja rauhoittuu ja muuttuu luonnollisemmaksi. Sama juttu muillakin äänillä.
Subwoofer pysyy hyvin mukana menossa ja sulautuu hyvin kaiuttimen ääneen. Kaiken kaikkiaan kokonaisuus toimii. Tosin jos minulla olisi 700 euroa ja haluaisin vain parasta mahdollista tv-ääntä, päätyisin varmaankin Samsung HW-N660:iin tai Sony HT-ZF9:ään.
Langattomat takakaiuttimet mukaan
Sitten liitän MusicCast 20 -kaiuttimet takakaiuttimiksi ja hups – aiemmin hieman vaisu surround-tuntuma muuttuu hetkessä aidoksi surroundiksi. Kun ääni ympäröi katsojan joka suunnasta, on fiilis todella kuin leffateattterissa.
Kun äänikuva levittäytyy ympärillemme, erottuu puhe yhtäkkiä entistäkin selkeämmin, sillä äänellä on enemmän fyysistä tilaa. DSP:n ei tarvitse enää kompastella surroundtoiston kanssa, joten äänestä tulee dynaamisempi ja säkenöivämpi.
Alien: Covenant saa enemmän jännitystä, muuttuu miellyttävämmäksi ja rikkoutuva lasi kuulostaa lasilta eikä metallilta.
Surroundina kuunneltu musiikki toimii myös. Hoff Ensemblesin Quiet Winter Night -Blu-rayn trumpetti soi hiukan terävästi TV-asetuksella mutta muuttuu täyteläisemmäksi ja miellyttävämmäksi Music-asetuksella. Sama asetus käy itse asiassa hyvin myös elokuvien katseluun, jos ei jaksas vaihdella asetusten välillä. Takakaiutinten kanssakin 3D Surround on hieman liikaa, dynamiikkaa vähemmän ja basso mössöytyy ja ylikorostuu. Kannattaa mieluummin valita Surround.
Stereomusiikki
MusicCast 400 toimii hyvin myös stereona. Jälleen subwoofer integroituu kokonaisuuteen hyvin. Tällainen sundbar on kompromissi, kun vertaa aktiivikaiutinpariin kuten Triangle Elara LN01A:han tai Klipsch R-15PM:ään, mutta jos kuuntelee musiikkia vain silloin tällöin, toimii kokonaisuus hyvin. Ääni on hivenen lattea ja ylärekisteristä puuttuu vivahteita, mutta mikään katastrofi se ei ole.
Monihuonesoitto
Yamahan soundbar on monihuonekaiuttimena erinomainen. MusicCast-järjestelmä on joustava, ja Spotify-soittolistoja voi lisätä pikavalintoihin. Kaikki järjestelmät eivät tähän pysty, sillä Spotify Connect jää mielellään hengailemaan laitteiden omien käyttöliittyminen ulkopuolelle. Toisin sanoen sitä ohjataan Spotifyn omalla sovelluksella.
MusicCast mahdollistaa kaiutinten helpon ryhmittelyn, ja jos omistaa muita järjestelmään sopivia Yamaha-laitteita – vaikkapa Vinyl 500 -levysoittimen, MCR-N870D-stereot tai WXA-50-suoratoistovahvistimen – on luonnollista valita soundbar, joka toimii samalla sovelluksella. Rahoille vastinetta nääs!
MusicCast 20 musiikin kanssa
Halusin testata, miten takakaiuttimina toimivat MusicCast 20:t toimivat puhtaasti musiikkikaiuttimina. Verrattuna esimerkiksi Sonos Play:1:een. Jos nimittäin haluaa jossain vaiheessa täyttää koko talonsa monihuonekaiuttimilla, on 20 itse asiassa aloitusmalli.
Itsekseen MusicCast 20 on valitettavasti melko surullinen tapaus. Bassovoittoisan musiikin parissa niiden äänenpaine ei vain riitä, esimerkiksi Billie Eilishin You Should See Me in a Crown -kappaleessa. Hieno kappale ja vahva biitti, mutta kuulostaa melko kamalalta MusicCast 20 -kaiuttimista. Kaiuttimissa on paperilla laajempi dynaaminen alue kuin Sonos Play:1:ssä, mutta ne eivät hallitse äänenvoimakkuutta. Kahdella kaiuttimella äänikuva on laajempi mutta ei erityisesti sen jännittävämpi. Laittaisin kaiuttimet mieluummin omiin huoneisiinsa, vaikkapa keittiöön ja makuuhuoneeseen, sillä ne toimivat vain taustamusiikin soittamiseen.
Subwooferin kanssa
Kun mukaan liittää MusicCast SUB 100 -subwooferin, tilanne muuttuu. Kaiuttimet saavat bassotujauksen ja kestävät suurempaa painetta. Äänikuvan kontrastit erottuvat ja SUB 100 tekee soundista mukaansatempaavan. Basso on siisti ja matala ja sopii bileiden vauhdittajaksi. Samalla se toimii uskottavasti myös akustisen ja klassisen musiikin kanssa.
Alempi keskirekisteri soi hieman latteasti ja laulukin ohuemmin kuin toivoisi. 2.1-järjestelmän hinta on hieman yli tuhat euroa – hintaluokka, josta löytyy paljon hyviä stereoita: esimerkiksi Yamahan oma MCR-N870D ja Sonos Play:1 Sonos SUBilla varustettuna. Puhumattakaan DALI Zensor 5 AX-aktiivilattiakaiuttimien paremmasta äänenlaadusta. MusicCast 20 -kaiutinten hankkiminen on siis perusteltua, mikäli ne hankkii takakaiuttimiksi tai haluaa hyödyntää MusicCast-monihuonesoittoa.
Johtopäätökset
MusicCast BAR 400 on Yamahan joustavin soundbar tähän mennessä. Se vie television äänen uusiin ulottuvuuksiin, ja on myös Yamahan ensimmäinen takakaiuttimiin yhdistettävä soundbar. Liittämällä kokonaisuuteen vaikkapa MusicCast 20 -kaiuttimet saa äänikuvasta laajemman kuin mitä olemme koskaan Yamahan soundbarista kuulleet.
Soundbar on hyvä yksistäänkin ja hintakin on perusteltu. Takakaiuttimien kanssa ja monihuonemahdollisuuden kanssa se on kuitenkin erityinen.
MusicCast 20 toimii hyvin takakaiuttimena mutta on itsekseen vain kohtalainen. Erillisen SUB 100 -subwooferin kanssa musiikki saa painetta, mutta hinta nousee korkeammalle.
Voimme kuitenkin suositella BAR 400 -soundbaria MusicCast 20 -kaiutinten kanssa. Silloin hinta nousee melkein viidelläsadalla eurolla.
