Tanskalainen Tangent valmistaa huokeita hifilaitteita, jotka saavutettavasta hinnastaan huolimatta ovat yllättäneet meidät usein iloisesti äänenlaadullaan.

Siitä huolimatta yllätyimme, kun Tangent julkaisi alkukesästä PreAmp II:n ja PowerAmpster II:n. Osin siksi, että uutuudet lanseerattiin Münchenin hihgend-messuilla ja osin siksi, että kyseessä on erillisten esi- ja päätevahvistimien muodostama vahvistinyhdistelmä, joka maksaa saman verran kuin monihuonekaiutin. PreAmp II maksaa 250 euroa ja PowerAmpster II 300 euroa.

Laitteet myydään erikseen, mutta päätimme testata niitä yhdessä, sillä useimmissa tapauksissa käyttäjä hankkinee molemmat. Kuuntelimme kuitenkin vahvistimia myös erikseen ja kahden sillatun päätevahvistimen kanssa, mutta siitä lisää jäljempänä.

PreAmp II ja PowerAmpster II ovat keskenään aivan samankokoiset ja samaa kokoa myös aiemmin testaamamme Tangent Apster BT II:n kanssa. Se on järkevää paitsi valmistajan kannalta, kun voi käyttää samaa kuorta useammalle mallille, myös käyttäjän kannalta, sillä näin helppo rakentaa pieni stereoräkki, johon saa yhteensopivan radio-osan ja CD-soittimen.

Piirun verran vajaa 20 cm leveät ja 7 cm korkeat vahvistimet eivät vie liikaa tilaa, mikä on monen tapauksessa etu. Tosin usein käyttäjät, jotka ostavat erilliset esi- ja päätevahvistimet, eivät häiriinny siitä, että laitteet vievät tilaa.

Lue myös: Tangent Spectrum X4 – Isoa ääntä pikkurahalla

Esivahvistin

PreAmp II on varustettu yhdellä pyörivällä säätimellä, joka toimii volyymin säätöön, sisääntulon valintaan ja virtanappina. Ledvalorivistä näkee, mikä sisääntulo milloinkin on valittuna.

Pieni esivahvistin tarjoaa useimpien tarpeisiin täysin riittävät sisääntulot: optinen sisääntulo CD-soittimelle tai televisiolle, Bluetooth kännykällä striimaamiseen ja linjasisääntulo, josta saa levysoitinsisääntulon. Jälkimmäinen puuttui edullisemmasta Tangent Ampster BT -mallista. Käytössä on myös ylimääräinen linjasisääntulo 3,5-millisellä liitännällä vaikkapa tietokoneen ääntä varten.

 

Päätevahvistinta varten löytyy tavallinen single-ended RCA ja balansoitu XLR. Jälkimmäinen vähän yllättää näin edullisessa laitteessa, mutta päätevahvistimen näppärän piiriratkaisun myötä valinta toimii. Yksi ulostulo on varattu aktiivisubwooferia varten.

Päätevahvistin

PowerAmpster II on vieläkin yksinkertaisempi käyttää. Laitteessa ei ole yhtään säädintä, ei edes käynnistystä ja sammutusta varten. Päätevahvistin käynnistyy ja sammuu itsestään sen mukaan, onko sisääntulossa signaalia vai ei. Lepotilassa laite kuluttaa vain puoli wattia.

Liitännöissä tarjolla on RCA ja balansoitu XLR-sisääntulo. Kaiutinterminaalit ovat kohtuullisen laadukkaat ja paljon paremmat kuin hinnan perusteella odottaisi. Lähes näkymättömällä kytkimellä voi vaihtaa stereon ja monon välillä, joten päätevahvistimen voi sillata. Tähän liittyy nyt se balansoitujen sisääntulojen näppäryys.

 

Kun vahvistin sillataan, sen kaksi kanavaa toimivat vastakkaisvaiheisena, ja kaiutinsignaali viedään kahden ulostulon plussanapojen välistä. Sen sijaan, että Tangent olisi rakentanut PowerAmpster II -päätevahvistimeen vaiheenvaihtopiirin, hyödynnetäänkin tässä balansoidun liitännän ominaisuutta vastaanottaa signaalia myös vastakkaisvaiheisena. Haittapuolena on se, että silloitus onnistuu vain balansoidun sisääntulon kautta.

D-luokan vahvistin antaa 100 wattia tavallisella käytöllä ja 200 wattia sillattuna. Tangent ei kuitenkaan ilmoita impedanssia näille luvuille.

Äänenlaatu

Tangentin yhdistelmä on helppo käyttää ja kuunnella. Ääni on miellyttävä eikä kallistu teräväksi tai kovaksi. Tehoja riittää useimmille kaiuttimille, joita näille vahvistimille voisi kuvitella liittävänsä eli jalustakaiuttimille, joiden maltillinen herkkyys sopii pienempiin huoneisiin. Sen enempää ei voi vaatia näin edulliselta vahvistinyhdistelmältä.

Mutta pakkohan Tangentin systeemiä on kuunnella huolella, kun hommaan on kerran lähdetty. Suurimmasta osasta yhdistelmä suoriutuu kunnialla, kunhan sille ei tarjoile mitään liian vaativaa. Etenkin basso pysyy ilahduttavasti hallinnassa. Rap, pop ja elektroninen tanssimusiikki kuulostaa hyvältä, ja volyymivarannot riittävät hyvin tunnelman nostattamiseen etkoilla.

Äänikuvassa on tilantuntua ja syvyyttä, ainakin niin paljon, että eron hyvän ja vähemmän hyvän levytyksen välillä huomaa. Laulu, esimerkiksi lempitestikappaleeni Right Hand Man Hamilton-musikaalista, kuulostaa mukavan luonnolliselta.

Sen monimutkaisempaa musiikkia yhdistelmälle ei kannata kuitenkaan tarjota.

Vivahteikkuus ja erottelukyky eivät kuulu esivahvistimen ja päätevahvistimen vahvuuksiin. Vaihtaisin mieluusti osan voimasta parempaan akustiseen käsittelyyn. Disturbedin Sound of Silence -kappaleesta kuulee selvästi, miten aloituksen lauluosuudet on rakennettu useammasta raidasta. Kun orkesteri pääsee valloilleen lopussa, ei soittimia erota toisistaan. Tiedän, että siellä jossain pitäisi olla akustinen kitara, mutta en kuule sitä. Vahvistimella riittäisi tehoja soittaa lujempaankin, mutta se ei pysty toistamaan kaikkia yksityiskohtia.

Kokeilin myös Keith Jarrettin Kölnin-konsertteja, mitä kaduin heti. Vaikka tallenteella on vain yksi soitin, oli haaste Tangentille liian suuri.

Koska meillä oli testissä käytössä kaksi PowerAmpster II:a, oli tietysti kokeiltava silloitusta. Kaksinkertainen teho ja virtalähde tekivät jo ennestään hyvästä bassontoistosta vieläkin parempaa. Jonas Hellborgin ja Ginger Bakerin yhteissoittoa Time Be Time -kappaleella oli ilo kuunnella. Mutta silloitus lähinnä korjasi ongelman, jota ei ollutkaan. Vahvistinyhdistelmän suurin heikkous ei ole sen tehoissa, vaan kyvyssä toistaa vivahteita. Eikä sille tapahtunut mitään.

Heikkouksien osoittelu voi tuntua kovalta, mutta se kannattaa nähdä ennemminkin täydellisen maailman ideaalien tavoitteluna kuin varsinaisena kritiikkinä Tangentin yhdistelmää kohtaan. Pitää muistaa, että nämä vahvistimet ovat harvinaisen edullisia. Jos vähempikin tehomäärä riittää, kannattaa ehkä tutustua Argon SA1 -vahvistimeen. Jos taas kaipaisi enemmän tehoja, on syytä harkita suoratoistovahvistimia, kuten Harman Kardon Citation Ampia.

Yhteenveto: Tangent PreAmp II ja PowerAmpster II

Tangentin vahvistinyhdistelmä on aika ainutlaatuinen päätevahvistimen ja esivahvistimen kombo, jollaista en ole tähän hintaan nähnyt varmaan sitten 80-luvun. Jos haluaa päästä tunnelmoimaan klassista hifiä pienellä budjetilla, on Tangentin yhdistelmästä hyvä aloittaa. Äänenlaatu on useimmille musiikkityyleille vallan hyvä. Sointi ei ole kuitenkaan tarpeeksi vivahteikas kovin monimutkaisen musiikin kuunteleen. Bassossa riittää painetta eikä ääni ole terävä. Toisen päätevahvistimen kanssa volyymista saa todella lujan. Jos vähempikin riittää ja kahden tai kolmen laitteen sijaan valitsee mieluummin yhden, saa yhtä hyvää ääntä monella muullakin tapaa.