Jos pieni koko, hyvä kuvanlaatu ja helppokäyttöisyys ovat toivelistalla uutta kameraa hankittaessa, on Sonyn a5000 vahvoilla. Se on hybridikamera tai puolijärkkäri, eli pieni järjestelmäkamera, johon voi vaihtaa objektiiveja. Täydellinen valinta siis sellaiselle, joka haluaa ottaa pokkarikamerasta askeleen pidemmälle, mutta jolle peilillinen järjestelmäkamera on liian suuri ja painava.
Sony mainostaa a5000:n olevan luokkansa kevyin, ja 210 grammallaan väite pitää kirjoitushetkellä paikkansa. Akun, muistikortin ja objektiivin kanssa koko paketilla on painoa 390 grammaa, eli edelleen suhteellisen vähän.
Tässä hintaluokassa a5000:n lähimmät kilpailijat ovat Samsung NX300 ja Panasonic Lumix GF6, jotka siis myös ovat hybridikameroita.
Sony on varustanut a5000:n nykyään jo melko pakollisella wifi-yhteydellä ja NFC:llä kännykän nopeaa yhdistämistä varten. Kamerassa on myös uusi 20 Mp:n kenno ja Bionz X -prosessori, jotka pitävät huolen kuvien erinomaisesta laadusta.
Kamerassa on lisäksi joitakin erikoisuuksia, joiden hyödyllisyydestä useimmille en ole ihan varma. Kameraan saa nimittäin ladattua Sonyn kamerasovelluksesta applikaatioita, jotka saattavat laajentaa kameran toimintamahdollisuuksia, mutta useimmat niistä ovat maksullisia, aivan kuten kännykkäsovelluksetkin.
Kosketusnäyttöä, salamajalusta ja etsin puuttuvat. Näyttö kääntyy 180 astetta, joten selfieiden ottaminen sujuu helposti. Kameraan ei saa kiinni ulkoista etsintä tai muuta vastaavaa lisävarustetta, kuten mikrofonia. Huonona puolena asiassa on se, että taitojen kasvaessa kuvaustietouttaan ei pääse hyödyntämään, mutta hyvä puoli on tietysti se, että aloittelijalle kamera on mahdollisimman helppokäyttöinen, kun ei tarvitse ihmetellä ylimääräisiä vipstaakkeleita.
Kuten kaikkien pienten kameroiden kohdalla, on Sony a5000:n ongelma ergonomiassa; pikkulaitteesta on vaikea saada hyvää otetta. Niinpä sitä päätyy epähuomiossa näpelöimään nappeja ja laittamaan vahingossa ominaisuuksia päälle, mutta sama vaiva on siis myös kilpailijoiden kompakteissa kameroissa.
Toimintakuvaukseen a5000 ei sovi. Autofokus toimii kyllä melko nopeasti hyvässä valaistuksessa, mutta kuvanottonopeus on enimmillään 4 ruutua sekunnissa (frames per second = fps), joten se ei pysy liikkuvan kohteen perässä. On hyvä, että Sony on siivonnut NEX-kameroistaan tutun sekavan valikon, mutta näin vähäisin napein varustettu kamera olisi toisaalta ansainnut kosketusnäytön. Valikkopyörä olisi tehnyt terää a5000:lle, jolloin valotusta, aukkoa, suljinaikaa ja muita kuvaajille keskeisimpiä asetuksia olisi voinut säätää nopeasti.
Kuvanlaatu
Sony on varustanut a5000:n samalla 16–50 mm:n zoomilla, jota olemme päässeet testaamaan usein ennenkin esimerkiksi NEX 3N ja 5N –mallien kohdalla. a5000 on tullut korvaamaan nämä NEX-mallit, ainakin jos katsoo hintaa ja toimintoja.
Objektiivi ei ole tarkimmasta päästä, vaan siinä näkyy häiriötä ja laajakuvassa vinjetöintiä. Saadakseen koko kuvan tarkaksi pelkän keskiosan sijaan pitää zoomata sisään tai valita aukoksi vähintään 5,6. Objektiivi on keskivertoa parempi tavallisella zoom-alueella, mutta se ei ole yhtä tarkka kuin Panasonicin 12–32 mm ja Olympuksen elektroninen 14–42 mm.
Uusi kuvaprosessori ja uusi 20 Mp:n kenno tarjoavat erinomaista resoluutiota ja vain vähän kohinaa. Värintoisto on kylläistä, tasaista ja melko virheetöntä. Niinpä voi ansaitusti odottaa, että a5000:lla otetuissa kuvissa sekä ihonsävyt että ruskan värjäämät lehdet näyttävät yhtä luonnollisilta.
Kohinaa ei huomaa ennen ISO 3200:aa. Huomattavaksi kohina yltyy ISO 6400:ssa. Jos pysyy alle ISO 3200:n, etenkin pitkillä valotusajoilla ja heikolla valaistuksella, ei kohinaa tarvitse poistella jälkikäteen kuvia käsitellessä.
Johtopäätökset
Sony a5000 on hyvä, melko edullinen ja näppärän kokoinen kamera, jolla aloittelijakin saa erinomaisia kuvia. Se ei lupaa liikoja, ja rajoittuneet ominaisuudet helpottavat varmasti aloittelevan kuvaajan elämää. Jotkut epäilemättä haluaisivat voida kiinnittää kameran ulkoisen salaman, toiset kaipaavat tehokkaampaa kuvanottonopeutta, mutta kuvien laatu ei jätä ketään kylmäksi. Ainakaan pokkarikameroihin tottuneita.
