Ainoa syy valita suljetut kuulokkeet on halu sulkea ulkopuolen äänet ulos ja pitää musiikki niiden sisäpuolella soimassa. Silloin ympäristö ei häiritse musiikin kuuntelijaa eikä musiikin kuuntelu ympäristöä. Näin suljettujen kuulokkeiden ostoa ainakin yleensä perustellaan.
Suljetuilla kuulokkeilla musiikki kuitenkin kuulostaa, no, sulkeutuneelta. Nirsot musiikin ystävät suosivatkin avoimia kuulokemalleja, joilla soinnissa on avoimuutta, ilmavuutta ja vivahteikkuutta – mutta ääni myös vuotaa ulospäin.
Studiokäytössä käytetään melkein poikkeuksetta suljettuja kuulokkeita, sillä ne toimivat monitoreina, joilla kuunnellaan toisten muusikoiden soittoa silloin kuin itse esimerkiksi äänittää laulua. Silloin on tärkeää, ettei ääni vuoda kuulokkeista mikrofoniin.
Kaikki eivät toki välitä tästäkään ”säännöstä”. Esimerkiksi Grammy-voittaja Morten Lindberg, joka luo upeita äänityksiä 2L-levy-yhtiölle, käyttää työssään avointa Sennheiser HD 800 -mallia. Hän tosin ei laula, vaan istuu miksauspöydän takana.
HD 800 on kallis highend-luokan avoin kuulokemalli, kun taas uusi HD 620S edustaa premium-luokkaa ja suljettua rakennetta. Se on siis edullisempi malli, joka sopii niin kotistudioon kuin musiikin nautiskeluun nojatuolissakin. Perheenjäseniä häiritsemättä.
Kustomoidut elementit
Vaikka Sennheiser sijoittaakin HD 620S -mallin 600-sarjaan, ei uutuudella näytä olevan mitään yhteistä sarjan muiden mallien kanssa. HD 660S2 ja HD 600 ovat nimittäin avoimia malleja. Suljettuja malleja taas on edullisemmassa 500-sarjassa, jossa materiaalit ovat lähinnä muovia, mutta sanka sentään teräsvahvisteinen ja jonkin verran taivuttelua kestävä, mikäli kuulokkeet sattuisivat tuntumaan liian tiukoilta.
Kuulokekuppien sisällä piilee kustomoidut dynaamiset 42-milliset elementit, joiden 38-millinen kalvo on suunniteltu toistamaan ääntä avoimesti ja vaivattomasti. Kuulokkeet ovat melko kevyttehoiset, ja niiden herkkyys on 110 dB ja impedanssi 150 ohmia.
Vertailun vuoksi mainittakoon, että avoimen HD 660S2 -mallin herkkyys on 104 dB ja impedanssi 300 ohmia, mikä tarkoittaa sitä, etteivät kuulokkeet sovi lainkaan kannettaville soittimille, vaan ne vaativat kunnollisen kuulokevahvistimen.
HD 620S toimitetaan irrotettavan 1,8-metrisen kaapelin kera, jossa on 3,5 mm:n plugi ja 6,3 mm:n adapteri. Kuulokkeita voi käyttää myös balansoidun 4,4-millisen plugin ja balansoidun 1,8-metrisen kaapelin kanssa. Se on lisävaruste, jota voi käyttää vain 4,4 mm:n liitännällä varustettujen kuulokevahvistimien kanssa.
Avartaa musiikkia
Koska suljetut kuulokkeet eivät vuoda ääntä ulos vaan pitävät sen sisällään, on bassontoisto usein täyteläisempää kuin avoimilla kuulokkeilla. Bassontoisto ei välttämättä ole parempaa, mutta yleensä se on vahvempaa. Niin tälläkin kertaa. Avoimeen HD 490 Pro -malliin verrattuna on HD 620S:n basso väkevämpi ja muhkeampi.
HD 620S ei soi yhtä erottelevasti kuin HD 660S2, joka tarjoaa ilmavampaa sointia, mutta HD 620S osoittaa kyllä ennakkoluulot suljettujen kuulokkeiden äänenlaadusta vääriksi.
Groove Frequencies -yhtyeen korvaystävällinen On the Run ei ehkä ole smooth fusion -genren jännittävin teos, mutta kappaleessa on hieno kattaus erilaisia ääniä koko taajuusalueelta. Kappaleella on valtavasti pienen pieniä vivahteita, jotka heikommilla kuulokkeilla jäävät peittoon. HD 620S tuo ne kaikki esiin eikä korosta mitään taajuutta yli muiden. Ilmavuuttakin on hyvin, lähes kuin avoimilla kuulokkeilla konsanaan.
Taylor Swiftin Down Bad -kappaleella basso pääsee loistamaan. Laulu leijuu kevyesti keskirekisterissä samalla, kun rummuissa ja perkussioissa riittää ytyä ja erottelevuutta. Äänikuva ei ole yhtä avoin kuin HD 600- tai HD 660S2 -malleilla, ja ilmavuutta ja laveutta on vähemmän Arild Andersenin Short Story -kappaleella.
Äänikuvan sointivärit ovat täyteläiset, eikä sointi ole lainkaan sulkeutunut. Keith Jarrett Trion Bemsha Swing -kappaleen pianointro soi eläväisesti ja dynaamisesti. Piano soi syvänä ja pitkänä ja on erittäin fokusoitunut täyteläisessä äänikuvassa.
Dynamiikat ja transientit eivät kuitenkaan häikäise loistokkuudellaan. Tuplasti kalliimpi Hifiman Edition XS tarjoaa isompaa dynaamista kontrastia, eikä kontrabassokaan soi HD 660S2:lla yhtä erottelevasti ja dynaamisesti.
Short Storyn rumpusoolon dynaaminen kontrasti on suurempaa kuin Sony MDR-MV1:llä, mutta vivahteikkuus ei ole yhtä suurta. Kaipaan vain vähän lisää painetta tähän. Al Jarreaun Cold Duckin rytmit toistuvat kuin nakutettu, mutta tässäkin dynamiikat voisivat olla reippaammat.
HD 620S on kuitenkin erittäin viihdyttävä ja laadukas yleiskuuloke. Tässä hintaluokassa ei muita näin monipuolisesti ja vaivatta eri musiikkityylejä hanskaavia suljettuja kuulokkeita ole.
Istuvuus on tiukanpuoleista jopa minun mielestäni, vaikka yleensä en ole herkkä korvien ympärille puristuville kuulokemalleille. Kannattaa siis kokeilla näitä ennen ostopäätöstä.
Yhteenveto
Suljettu Sennheiser HD 620S ei soita yhtä avoimesti ja ilmavasti kuin HD 600, mutta äänikuva on dynaamisempi ja viihdyttävämpi. Bassossa on enemmän painetta, kun taas keskirekisteri on avoin ja fokusoitunut. Suljettuihin kuulokkeisiin yleensä yhdistetty sulkeutuneisuus loistaa poissaolollaan. Äänikuva on suuri ja täyteläinen eikä kapea ja vaisu. Dynaamista kontrastia saisi olla vähän enemmänkin, mutta täydellisyyttä ei tähän hintaan kannata hakeakaan – jos mihinkään. Mikäli siis on tarvetta suljetuille kuulokkeille, on Sennheiser HD 620S luokkansa paras vaihtoehto.
Lue myös: 6 premium-kuuloketta – Vertailussa avoimet laatukuulokkeet