Vuosi ensimmäisen testaamamme Sony-kameran jälkeen voimme todeta, että monet valmistajat ovat kirineet hybridikameroiden valmistamisessa hurjasti. Viimeksi testasimme a6000-kameran kalliilla 16–70 mm:n objektiivilla, ja nyt otimme käsittelyyn halvemman 16–50 mm:n objektiivin. Siitä huolimatta a6000 erottuu joukosta korkealla resoluutiollaan, salamannopealla autofokuksellaan ja erinomaisella käyttäjäystävällisyydellään.

Kuvausnopeus on hyvä, 11 ruutua/s. Yhdistettynä erinomaiseen fokusointiin on kamera varsin hyvä liikkuvien kohteiden tallentamisessa. Kamera on yksi harvoja hintaluokkansa edustajia, josta löytyy elektroninen etsin, vaikka kosketusnäyttö puuttuukin. Käyttö on silti testin mukavinta. Reilunkokoinen ja kumipäällystetty kädensija antaa hyvän otteen, ja fiksusti sijoitettu asetusratas pitää huolen siitä, että asetusten valinta sujuu vikkelästi. 24 megapikselin kenno ja 179 pisteen fokus tuottavat ennennäkemättömän tarkkoja yksityiskohtia.

Kuvanlaatu

Kuvat ovat terävämpiä ja selkeämpiä kuin useimmissa peilittömissä kameroissa. a6000 haastaa Sonyn oman 27 Mp:n a7 II -mallin, ja jopa 28 Mp:n Samsung NX500:n sekä 24 Mp:n Nikon D7200:n. Jos tallentaa samanaikaisesti sekä raakatiedostoina että JPEG-tiedostoina, huomaa, että prosessori kompensoi 16–50 mm:n zoomin vinjetointia ja häiriötä. Sonyn Bionz X-kuvankäsittely suoriutuu hienosti JPEG-kuvien käsittelyssä eikä huolehdi vain kohinan ja reunojen valoisuuden korjaamisesta, vaan myös pehmeästä ja kylläisestä värintoistosta aina ISO 1600:aan asti. Dynamiikka on samaa luokkaa Samsungin NX500-kameran kanssa, joka onkin tekniseltä kuvanlaadultaan Sonyn lähin kilpailija tässä hintaluokassa.

Kenelle se sopii?

Sony a6000 on erinomaisen ergonomian ja sisäänrakennetun etsimensä ansiosta käyttäjäystävällisempi kuin Samsung NX500. Ainoa häiritsevä asia on kosketusnäytön puuttuminen. Yleisesti ottaen ominaisuudet, erinomainen kuvausnopeus, fokuksen tarkkuus ja helppokäyttöisyys ovat aivan virheettömällä tasolla. Yhdessä näiden kanssa nostaa loistava kuvanlaatu Sony a6000 puolijärjestelmäkameroiden parhaimmistoon.

Myös tässä testissä

Samsung NX500

Susi lampaan vaatteissa

Samsungin kamerassa on pro-tason kuvanlaatu ja 4K-laatuinen videokuva.

Virheetön kuvanlaatu, hyvä 4K-video, veitsenterävä kosketusnäyttö ja salamannopea automaattifokus.

Pieni asetusvalitsin, etsin puuttuu. Kuoressa on paljon muovia.

Lue koko testi

Panasonic Lumix GF7

Helppo kamera aloittelijalle

Panasonic on onnistunut tekemään hyvine kuvien ottamisesta todella helppoa, mutta Lumix GF7:ssä on myös puutteensa.

Hyvä dynamiikka ja fiksut automaattiasetukset. Kompakti ja helppokäyttöinen.

Pienet napit ja muovisuus vievät käyttömukavuudelta pisteitä. Akku kestää 230 kuvan oton.

Lue koko testi

Olympus OM-D E-M10

Paras yleiskamera

M10 on yksi parhaista valinnoista, joka sopii niin aloittelijalle kuin kokeneemmallekin kuvaajalle.

Poikkeuksellisen hyvä kuvanlaatu. Suuri etsin, kosketusnäyttö ja paljon käytännöllisiä ominaisuuksia.

Pienet napit ja huonosti sijoitettu virtanappi. Vaikea saada hyvää otetta.

Lue koko testi

Nikon 1 J5

Lännen nopein

Nikon hakkaa muut fokusoinnin ja kuvaamisen nopeudessa, mutta parannettavaakin olisi.

Erittäin kompaktin kokoinen, nopea ja helppokäyttöinen. Erinomainen kosketusnäyttö.

Hyödytön 4K-video ja huono akunkesto (250 kuvaa).

Lue koko testi

Fujifilm XA-2

Edullinen ensikosketus

Fujifilm sopii hyvin aloittelijalle, kunhan tunnistaa kameran rajoitukset.

Edullinen ja hyvä kamera. Kuvanlaatu hyvä ja helppo käyttää. Terävä zoomiobjektiivi.

Heikko autofokus, ei kosketusnäyttöä eikä etsintä. Paljon muovia. Tuntuu kädessä pieneltä ja vähän liukkaalta.

Lue koko testi

Canon EOS M3

Massojen Canon

Vihdoin Canon on tehnyt peilittömän järjestelmäkameran, jonka voisimme ostaa.

Erinomainen kuvanlaatu, jossa vain vähän kohinaa ja hyvännäköinen värikylläisyys. Erittäin ergonominen ja erinomainen kosketusnäyttö.

Kallis ja hidaskäyttöisempi kuin muut. Hieman valjut kontrastit kuvissa. Akku kestää 250 kuvan oton.

Lue koko testi

Lasse Svendsen

Päätoimittaja. Lasse on työskennellyt LB Ääni ja Kuvassa vuodesta 1999 ja ehtinyt urallaan kirjoittaa valokuvauksesta ja kameroista, hifistä sekä autoista erilaisiin norjalaisiin aikakauslehtiin. Intohimo alaan syttyi 1980 Garrard-levysoittimien, Tandberg-vahvistimen ja Jamo-kaiutinparin myötä. Lasse kirjoittaa LB Ääni & Kuvaan etenkin kameroista, hifistä, tietokoneista ja autoista.