Fujifilm julkaisi X-järjestelmänsä valovoimaisimman vakiozoomin kymmenen vuotta sitten, ja nyt sille saadaan yllättävä seuraaja. Polttoväli ja valovoima ovat samat, mutta optiikka ja mekaniikka on suunniteltu aivan uudelleen.
Toisaalta tuntuu oudolta, että Fujifilm loi XF 16-55mm II -objektiivin, toisaalta tämän testin perusteella voi todeta, ettei idea ollut lainkaan pöllömpi.
Alkuperäinen XF 16-55mm on iso ja painava – ehdottomasti painavin APS-C-formaatille tehty vakiozoom. Mutta se on terävä, toimiva, vankkarakenteinen ja säänkestävä.
Uusi XF 16-55 mm F2.8 R LM WR II on yhtä valovoimainen samalla polttovälillä. Mutta miten Fujifilm on onnistunut kutistamaan zoominsa ja silti säilyttämään kuvanlaadun? Vastaus piilee objektiivin uudessa rakenteessa.
Uuden XF 16-55mm II:n speksejä:
- 37 % edeltäjäänsä kevyempi
- f/2,8 koko polttovälillä
- 0,02 s automaattitarkennuksen vasteaika
- 30 cm minimietäisyys kohteeseen
- 11 pyöristettyä lamellia
- Kytkin, jolla aukon valinnan saa portaattomaksi
- Säänkestävä
- Kinovastaavuus 24–84 mm
Toki edeltäjäkin oli sääsuojattu. Mutta se oli yli 10 cm pitkä ja painoi 655 grammaa. Ja vielä vastavalosuoja päälle. Uusi malli on senttimetrin lyhyempi ja 245 grammaa kevyempi.
Fujifilm on saanut objektiiviaan kutistettua poistamalla yhden linssielementin ja pienentämällä monen linssin halkaisijaa. Elementtejä on nyt siis 16 aiemman 17 sijaan, ja lisänä on uusia asfäärisiä elementtejä. Rakenne koostuu nyt neljästä asfäärisestä elementistä, kolmesta ED-lasista ja yhdestä Super ED -elementistä (Extra Dispersion). Se vähentää kromaattista aberraatiota.
Fujifilmin lineaarimoottori ohjaa aukon 11 pyöristettyä lamellia. Valmistajan mukaan tarkennusvaste on salamannopea 0,2 sekuntia.
Objektiivissa on myös uutuus, joka saattaa olla pieni yksityiskohta joillekin, mutta videokuvaajille tärkeä: aukon säätimessä on kytkin, jolla napsahduksen saa pois päältä. Näin aukkoa voi säätää videokuvatessa äänettömästi ja portaattomasti.
Objektiivi on sääsuojattu, joten se on oiva pari Fujin X-Pro-, X-T- ja XH-sarjan ammattilaiskameroille.
Objektiivissa itsessään ei ole integroitua kuvanvakainta, mutta sekä X-T- että XH-sarjoissa sellainen löytyy kamerasta. Jos taas omistaa X-Pro-sarjan kameran, ei kuvanvakausta ole sitten lainkaan. Tosin eipä sitä ollut vanhassakaan objektiivissa.
Tarkennus
Huomaan ensimmäiseksi, että automaattitarkennus toimii todella paljon nopeammin XF 16-55mm II -objektiivin ja X-H2-kameran yhdistelmällä. Kohde lukittuu heti, kun painan laukaisijaa, ja uusi objektiivi etsii, löytää ja lukitsee kohteen hiukan nopeammin kuin vanhalla XF 16-55mm -mallilla.
Koska vakiozoomilla on niin monta käyttökohdetta, voi automaattitarkennus tuottaa haasteita kuvaajille, jotka tarvitsevat luotettavaa automaattitarkennusta myös vaativissa oloissa. Jos kuvaa maisemia, ihmisiä tai nähtävyyksiä, ei ominaisuus ole yhtä elintärkeä. On kuitenkin hienoa nähdä, että XF 16-55mm II on parantanut otettaan tässä asiassa, joka on monelle todella tärkeä.
Optinen suorituskyky
Etuelementti on kutistunut ja suotimen halkaisija pienentynyt 72 millimetriin. Niinpä XF 16-55mm II on entistä käyttökelpoisempi. Sama suotimen halkaisija on myös XF 10-24 mm F4 R OIS WR -laajakuvazoomilla sekä XF 50-140 mm F2.8 R LM OIS WR -teleobjektiivilla. Jos siis käyttää näitä objektiiveja X-kamerallaan, on kätevää, että niissä voi käyttää samoja suotimia.
Kiinnostavinta uudessa XF 16-55mm II -objektiivissa on tietysti se, onko sen optinen suorituskyky parempaa kuin edeltäjässä, ja vastaus on kyllä. Kuvat ovat terävämpiä, mutta vain hiukan. Eron kuitenkin huomaa etenkin, jos tarkkaan osaa katsoa, eikä X-H2- tai X-T5-kameroiden 40 Mp tuota objektiiville mitään ongelmia. Jos kuvaaja käyttää kameraa satunnaisesti korkearesoluutiotilassa, on ero vielä suurempi, mutta eroa ei kuitenkaan ole kuin yöllä ja päivällä.
Vanha zoom on edelleen erinomainen.
Vääristymää on vähemmän 16 mm:n polttovälillä ja terävyys säilyy tasaisempana reunoja kohden 2,8:n aukolla. Vinjetöintiä eli valon heikentymistä reunoilla täydellä aukolla on uudella objektiivilla paljon vähemmän.
Selkeimmin parannus näkyy testiplansseilla kuin todellisuudessa, mutta eroa kuitenkin on. Kromaattisen aberraation määrässä eroa on ehkä vähemmän, sillä se oli jo valmiiksi matala, mutta mielestäni uusi objektiivi on vähemmän herkkä sirovalolle, mikä johtunee pienemmästä etuelementistä ja paremmasta heijastuksenestosta.
11 lamellin ansiosta bokeh-efektistä saa hienomman, mikä on etenkin muotokuvissa tärkeää, kun taustan saa sumennettua tasaisemmin.
Yhteenveto
Uusi XF16-55mm f2.8 R LM WR II on ehkä vastaus kysymykseen, jota kukaan ei ole kysynyt, mutta nyt kun se on olemassa, ei voi muuta kuin kiittää Fujifilmiä sen tekemisestä. Edeltäjänsä tapaan se on vakiozoomien aatelia ja ylivoimaisesti paras zoom-objektiivi Fujin X-järjestelmän kameroille. Se on kuitenkin 60 % kalliimpi kuin XF16-50mm f2.8-4.8 R LM WR – jolla niin ikään on uusittu rakenne – mutta Canoniin, Sonyyn tai Nikon vastaaviin vakiozoomeihin verrattuna Fujifilmin objektiivi on todellinen löytö.
