Edeltäjää, X100V-kameraa, hypetettiin niin kovasti, että kameran halunneet joutuivat odotuslistalle jonottamaan. Malli on ollut useammin loppuunmyyty kuin saatavilla, mikä johti kovaan hinnoitteluun second hand -markkinoilla. Kaiken takana on muuan TikTok-video, joka teki Fujin kamerasta himoitun asusteen – somenäkyvyys toi kameralle enemmän julkisuutta kuin kaikki maailman nelivärimainokset olisivat ikinä tuottaneet.

Sama ilmiö näyttää toistuvan uuden X100VI-mallin kohdalla. Fujifilmin mukaan ennakkotilausmäärät ovat rikkoneet kaikki aiemmat ennätykset. Tuotanto on sen vuoksi siirretty Fujifilmin Kiinan-tehtaalle ja kaksinkertaistettu.

Fiksusti ajateltu – X100VI on nimittäin vieläkin parempi kamera kuin X100V.

Huippusuosittua edeltäjää on paranneltu oleellisilta osin: uutuudessa on parempi kenno, kuvanvakain ja tarkempi automaattitarkennus. X100VI onkin muotiväen ja vaikuttajien lisäksi herättänyt aitojen valokuvausharrastajien ja ammattilaisten kiinnostuksen.

X100V-mallin tapaan uusi X100VI on saatavilla myös mustana.

Kamera edustaa vuonna 2011 lanseeratun X100-sarjan kuudetta sukupolvea ja on luonnollisesti sarjan kaikkien aikojen edistyksellisin. Vuonna 2020 julkaistuun X100V-malliin verrattuna uutuudessa on muutamia oivallisia parannuksia ja muutenkin erinomaiset speksit:

• Sama 40,2 Mp X-Trans CMOS-kenno kuin X-H2-mallissa
• X Processor 5
• 6,2K/30p, 4K/60p, 10-bitars 422, 200 Mbit/s
• 6 aukkoarvon kuvanvakain
• Automaattitarkennus kohteentunnistuksella
• 20 filmisimulaatiota, kuten Reala Ace
• 125 ISO-standard
• ISO 64–51 200
• 2 mm paksumpi ja 43 g painavampi

 

Lue myös: Fujifilm X-H2 – Luokkansa tarkin kamera

Kuoren alla

Kamera on edellistä kaksi milliä paksumpi ja 43 grammaa painavampi. Optisen ja elektronisen etsimen välillä vaihtavasta kytkimestä on kadonnut punainen täplä, mutta muuten kaikki näyttää samalta kuin viimeksikin. Tarkkasilmäiset huomaavat, että takapuolen Bluetooth-logon tilalla on Disp/Back-nappi.

Suurimmat erot löytyvätkin kuoren alta.

Ytimessä piilee sama 40,2 Mp:n X-Trans CMOS 5 HR -kenno kuin X-H2- ja X-T5-malleissakin. Fujifilm kertoo, että X-H2:n pikselinsiirtoteknologiaa olisi ollut mahdollista hyödyntää tässäkin, mutta se päätettiin säästää pelkkiin ammattilaismalleihin.

Lue myös: Fujifilm X-T5 – Retroilijan unelmakamera

Uusi X Processor 5 tuo mukanaan mahdollisuuden kuvata videoita 6,2K/30p- ja 4K/60p-laadulla, 10-bittisellä 4:2:2- ja 200 Mbit/s-datavirralla suoraan muistikortille. Toisin kuin X100V-mallissa, jossa korkealaatuiset videot on kuvattava ulkoiselle tallentimelle. Kamerassa on F-Log- ja F-Log2-tuki.

Tässä kohtaa haluan huomauttaa, että 6,2K-videolla kuva rajautuu 1,23-kertaisesti, kun taas 4K/60p-laadulla saa maltillisen 1,14x-rajauksen ja 4K/30-laadulla mitään ei rajaudu pois. 1080 HD -videota saa kuvattua peräti 240 fps:n nopeudella.

Hyväksi havaittu objektiivi

Kamera käyttää samaa Fujinon 23mm f2.0 II -objektiivia, jollainen nähtiin ensi kerran X100V-mallissa. Uusi 23 mm:n (kinovastaavuus 35 mm) objektiivi on huomattavasti terävämpi kuin  alkuperäinen X100-sarjan 23-millinen.

Mitä? Ei zoomia?

Ehei. X100-sarjassa ei ole koskaan ollut zoomia, eikä sellaista löydy nytkään. Kamera tarjoaa kuitenkin kaksi digitaalista polttoväliä – 50 mm ja 70 mm – joiden välillä on helppo vaihtaa tarkennusrenkaasta säätämällä. Etsimessä kuva rajautuu, mutta X-prosessorin algoritmin ansiosta kuva interpoloidaan niin, ettei kuvan koko kutistu 35 mm:n polttoväliin verrattuna. Toinen vaihtoehto on käyttää X100-sarjalle tehtyä optista muunninta. TCL-X100S II tarjoaa 50 mm:n optisen polttovälin, kun taas WCL-X100S II tarjoaa 28 mm:n laajakuvan. Kumpikin kiinnitetään adapterilla objektiivin eteen.

Kamera on säänkestävä X100V:n tapaan eli vaatii adapterin ja suotimen käyttöä. Fujifilmin valikoimiin kuuluu näistä koostuva setti, joka sopii sekä X100V-malliin että X100VI-malliin.

Kamerassa on yhä sisäänrakennettu neljän aukon ND-suodin, mutta suurin uutinen on integroitu kuvanvakain.

Mekaaninen kuvanvakain

Kuuden aukon kuvanvakain tekee videoista ja kuvista tekniseltä laadultaan huomattavasti ammattimaisempia myös hämärässä. Jos käyttää optista etsintä, vakaus heikkenee puolella aukolla. Vakauttaminen syö akkua, mutta Fujifilm on onnistunut silti pidentämään akunkestoa 450 kuvaan.

Automaattitarkennus ei minusta näytä toimivan sen nopeammin kuin ennenkään. Se oli nopea jo edeltäjässä. Kohteeseen tarkentaminen ja silmien ja kasvojen tunnistaminen toimivat mielestäni tarkemmin X100VI-mallissa. Kohdennusalueen voi myös määrittää itse, jolloin kamera saattaa olla hiukan nopeampi.

Sama hybridietsin

Kamerassa on edeltäjästä tuttu OLED-näyttö hybridietsimineen, ja optisen ja elektronisen etsimen välillä vaihtaminen tapahtuu tuttuun tapaan etupuolen kytkimestä. Jos käyttää optista etsintä, saa tarkennukseen apua etsimen oikean yläreunan näytöltä, ja OLED-näyttöä käyttäen voi käyttää digitaalisesti jaettua kuvaa tarkennuksen apuna.

Resoluutio, kirkkaus ja kontrasti ovat samat kuin aiemminkin, mutta 0,52x-suurennoksella ja 3,69 Mp:n resoluutiolla varustettu etsin ovat ehdottomasti vuotta 2024. Voisikohan seuraavaan versioon toivoa suurempaa ja korkearesoluutioisempaa OLED-etsintä?

Taittuva näyttö on niin ikään tuttu jo X100V-mallista.

Liitännät oikealla

Ensi kerralle toivon myös suurempaa 3,5 mm:n mikrofoniliitäntää – tässä on vain 2,5 mm. Kuulokkeet kytketään USB-C-adapterilla, jota ei toimiteta kameran mukana.

Etälaukaisu onnistuu langallisella laukaisijalla tai kaukosäätimellä tahi langattomasti Fujifilmin uutta X-sovellusta käyttäen. Videon voi lähettää mikro-HDMI-ulostulon kautta, ja kamera ladataan USB-C-portin kautta, joka on päivitetty USB 3.2 -versioon ja siirtää kuvia jopa 10 GB/s.

Erinomaisen käyttäjäystävällinen

X100V:n tapaan uutuudella on ilo kuvata. Se reagoi jopa tarkemmin kuin edeltäjänsä, ja automaattitarkennus toimii paremmin. Siinä on uusi hahmontunnistusominaisuus, joka on kehitetty syväoppivaa tekoälyä hyödyntäen. Kamera seuraa ja tarkentaa tunnistamiansa kohteita, kuten esimerkiksi kasvoja, silmiä, eläimiä, lintuja, autoja, polkupyöriä, lentokoneita ja junia. Tarkennusalgoritmi toimii paremmin suuremmalla käyttöalalla ja epäröi ainoastaan hämärässä.

Kuvasarjoja voi kuvata 11 kuvaa/s (20 elektronisella sulkimella – jopa 1/180 000 s).

Takapuolen Q-nappia painamalla pääsee kosketusnäytön pikavalikkoon. Fujifilm on kuullut edeltäjän saamaa kritiikkiä jokseenkin hitaasta aukkopyörästä. Nyt se toimii sulavammin ja napsahtaa selvästi joka aukon kohdalla. Valotukselle ei ole lukitusta, joten pitää olla tarkkana siitä, mille arvolle se on asetettu.

Kuvanlaatu

Fujifilmin X-Trans CMOS-kennot ovat tulleet tutuiksi X-H2:n ja X-T5:n testien myötä. Tämä kyseinen versio on paras APS-C-koon CMOS-kenno, joka kykenee kilpailemaan yksityiskohtien terävyydessä myös suurempipikselisten kennojen kanssa.

Tämä näkyy esimerkiksi JPEG-tiedostoissa, joiden värintoiston pystyy vain Leica haastamaan.  JPEG:n sijaan voi käyttää uutta HEIF-formaattia. HEIF-tiedoston 10-bittinen kuvanlaatu ja laajempi värisyvyys vie 30 % vähemmän tilaa kuin 8-bittinen JPEG-tiedosto.

Testin aikana tosin otin 90 % kuvista raakatiedostoina, ja loput olivat filmisimulaatioita. Kameran filmisimulaatiot muistuttavat Fujifilmin vanhoja filmejä. X100VI on saanut uuden Reala Ace -simulaation, joka on kopioitu analogisesta Reala-filmistä ja tarjoaa luonnolliset, aidontuntuiset värit, mihin nimi Reala viittaakin.

Reala Acen lisäksi tarjolla on 13 muuta värifilmisimulaatiota, ja mustavalkofilmit mukaan lukien vaihtoehtoja filmimäiseen kuvaamiseen on 20. Reala Ace on tulossa laiteohjelmistopäivityksen myötä myös X-H2- ja X-T5-kameroihin.

Suurimmat erot kuvanlaadussa verrattuna X100V-malliin ovat yksityiskohtien terävyydessä, dynamiikassa ja värintoistossa.

40 Mp:n resoluutiolla yksityiskohdat erottuvat selvemmin ja terävyys tuo kuviin syvyyttä. Joidenkin makuun kuvat karkaavat ehkä liiaksi analogisesta, mutta heitä varten filmisimulaatiot ovatkin. Etenkin tummilla alueilla yksityiskohdat säilyvät paremmin kuin X100V:llä, ja raakatiedostoilla kuvien muokkaaminen vain halutuilta osin on helppoa.

Kuvasin lähinnä ISO 125:llä ja 1600:lla (ISO 64 ja 51200 löytyvät myös), mutta kokeilin myös ISO 6400:a ja 12800:a. Sanoisin, että ISO 6400 alkaa olla kameran sietokyvyn äärirajoilla.

X100VI:n videoiden laatu on huomattavasti parempaa kuin X100V:llä, joten videokuvaajien kannattaa ehdottomasti valita tämä. 6,3K/30p-video näytti upealta sekä Apple Studio Display -näytöllä että Sony X95 8K -referenssitelevisiolla. Terävyys on mieletön! Kuva on rauhallisempi 4K/60p-laadulla eikä rolling shutter -efektiä ole kuin maltillisesti, mutta pienikin panoraamaus saa viivat hitusen kaareutumaan.

Kuvanvakainta käyttäen video on lähes yhtä hyvää kuin X-H2:lla, ja paljon parempaa ilman. Jos laittaa kohteentunnistuksen päälle, tarkennus seuraa kohdetta myös kameraa liikuttaessa.

Yhteenveto

X100VI on edetäjäänsä X100V-kameraa parempi muun muassa video-ominaisuuksiensa ansiosta. Kuvanvakauksella ja 10-bittisellä 422-videolla pieni kamera tarjoaa hämmästyttävän korkealaatuista kuvaa. Parempi automaattitarkennus kohteentunnistuksella voi olla toinen syy päivittää kamera. Ainakin vanhemmista X100-malleista.

Fujifilm X100VI:n kaikkia puolia ei kuitenkaan ole paranneltu. Hybridietsin on sama kuin aiemmassa mallissa, ja kameraan saa vain yhden SD-kortin. Säänkestävyys edellyttää lisävarusteita. Uuden 40 Mp:n kennon ansiosta saa kuitenkin parempia kuvia kuin millään muulla kompaktin koon kameralla ehkäpä Leica Q3:a lukuun ottamatta. Jos kuvaaminen kiinnostaa enemmän kuin kamera asusteena, on Fujifilm X100VI yksi parhaista valinnoista, luokasta riippumatta.