On omin silmin nähtävä GFX100 II:lla otettuja kuvia, jotta tajuaa, miten paljon parempaa kuvanlaatu onkaan keskikoon järjestelmäkamerassa. Ei sillä, että siinä olisi mitään uutta: Hasselblad, Phase One ja Fujifilm ovat jo pitkään osoittaneet olevansa kaikkien muiden yläpuolella.

Keskikoon kameran huonona puolena on paino: mallit ovat raskaita ja hirvittävän kalliita. Kun mukaan iskee sopivan valikoiman objektiiveja, maksaa setti jo hyvän vuosipalkan verran.

Ei siis ihme, että keskikoon kamerat ovat jääneet pääosin ammattilaiskäyttöön. Toki ostajiin mahtuu muutama erittäin varakas harrastajakin, joille kelpaa vain kaikkein paras kuvanlaatu.

Keskikokoista sarjaa edustavat muiden muassa Fujifilm GFX100 ja GFX100 S, joissa molemmissa on 102 megapikselin ja 44 x 33 mm:n kuvakenno. Kuva-ala on 70 % suurempi kuin täyden koon kinokennossa, joka on mitoiltaan 24 x 36 mm.

Näin isolla kuva-alalla ja pikselimäärällä on miinuspuolensa. Eikä siis pelkästään hinta, vaan ongelmaksi muodostuu käsiteltävän datan määrä, kun kuvatiedostot ovat 16-bittisiä ja 102 Mp:n kokoisia. Pari vuotta sitten palkitsemamme GFX100 S esimerkiksi sai kuvattua viisi ruutua sekunnissa, mikä on samaa luokkaa muiden nopeimpien keskikoon järjestelmäkameroiden kanssa.

Kun kameraa käyttää studiossa tai maisemakuvaukseen, ei nopeus ole ongelma. Mutta sitten on myös niitä kuvaajia, jotka kuvaavat liikkuvia kohteita ja haluaisivat käyttää medium format -kameraa. Silloin kamera saisi olla nopeampi. Ja tähän tarpeeseen vastaa uusi GFX100 II.

Fujifilm GFX100 II

• Fujifilm GFX100 II
• Uusi 102 Mp:n BSI CMOS -kenno
• 400 Mp Pixel Shift multishot
• 8K30p 10-bittinen 422-video
• 12-bittinen Apple ProRes RAW HDMI:n kautta
• Viisiakselinen 8 aukkoarvon kuvanvakain
• 9,44 Mp:n vaihdettava OLED-etsin
• 8 cm:n kolmeen suuntaan taittuva kosketusnäyttö
• CFexpress B + SDXC-korttipaikka
• 540 kuvan akunkesto
• VG-GFX100II-kädensija
• Uusi Reala-filmisimulaatio

Lyhyestä speksilistauksesta puuttuu yksi – ei, vaan kaksi – asiaa: kuvausnopeus ja automaattitarkennuksen tiedot.

Kamera kuvaa enimmillään 8 kuvaa sekunnissa, mikä on keskikokoiselle ennätys. Automaattitarkennus on lainattu Fujin salamannopealta X-H2-sarjalta, eli kamera tunnistaa kohteensa ja seuraa paremmin silmiä ja kasvoja. Kohdetta seuraava tarkennus on huomattavasti tarkempaa GFX100 II:lla kuin GFX100 S:llä, ja se koskee sekä still-kuvausta että videoita.

8K-video

Kukapa olisi arvannut, että keskikoon kameralla saa kuvattua 8K-videota? GFX100 II:lla sekin onnistuu, 1,53-kertaisella rajauksella UHD 8K30p -laadulla (16:9), minkä ansiosta ei tarvitse käyttää koko kennoalaa, vaan ainoastaan 8K-laadulle tarvittava ala.

Jos valitsee DCI 8K24p -laadun, on rajaussuhde 1,44-kertainen. Useimmille riittänee 4K-laatu, joka on tuettu niin UHD- kuin DCI-formaatilla 60p:iin saakka ja minimaalisella 1.01:n rajaussuhteella. 12-bittisiä ProRes RAW -tiedostoja voi lähettää suoraan pilveen. Kameralla saa myös kuvattua 5,8K60p Cine-formaattia (2,35:1) samalla rajaussuhteella.

8K- ja 4K-videota voi tallentaa 10-bittisenä 422 HEVC -tiedostona (H.265) tai Apple ProRes 10-bittisenä 422 HQ/LT -tiedostona CFexpress Type B -muistikortille tai USB-C:n kautta SSD-levylle. Kamera tukee pakkausta All Intra- ja Long Gop -muodossa.

Premista

Keskikokoisten järjestelmäkameroiden heikoin lenkki on videokuvaus, mutta GFX100 II onkin yhtäkkiä siinäkin varsin käyttökelpoinen Premista-tuen ansiosta sekä siksi, että sen kanssa on mahdollista käyttää anamorfisia objektiiveja.

Jos nämä kuulostavat heprealta, niin pieni selitys lienee paikallaan. Fujifilmin ammattilaisosasto valmistaa varusteita esimerkiksi televisiolähetyksiä ja videotuotantoja varten. Mallisarjoihin kuuluvat esimerkiksi Premista ja Cabrio, ja GF/PL-adapterin kanssa niitä voi käyttää myös GFX100 II -kamerassa.

Eikä siinä vielä kaikki. Kamera tukee ProRes-videota 35-millisellä anamorfisella objektiivilla formaateilla 2 x 8K24p ja 2,76:1, sekä 4,6K-videota 1,38:1-formaatilla. Anamorfisella objektiivilla kuvattu sisältö pitää venyttää jälkikäsittelyssä, mutta samalla avautuu mahdollisuuksia kuvata erittäin laajaa videota, jota mikään muu tämän luokan kamera ei tarjoa.

Videoasetusten waveform-valikosta näkee valon tai luminanssin RGB-aaltomuodon näytöllä, ja vektoriskooppi näyttää kuvan väri-intensiteetin.

Käyttö

Kameran rungon ergonomia on tuttua GFX100 S- ja GFX100-malleista, mutta siinä ei ole jälkimmäisestä tuttua integroitua kädensijaa. Ennätystarkkaa resoluutiota tarjoava 9,44 Mp:n OLED-etsin tukee 60 Hz:n virkistystaajuutta tai 120 Hz:n virkistystaajuutta, mikäli valitsee pienemmän 0.77-kertaisen suurennuksen.

Etsimen voi helposti irrottaa, jos haluaakin vaihtaa tilalle EVF-TL1-pystyetsimen, ja pystykahva helpottaa käsivaralla otettujen muotokuvien kuvaamista.

Kameran takapuolella oleva kosketusnäyttö taittuu kolmeen suuntaan, ja tarkennuspistettä voi vaihtaa koskettamalla.

Rungon toiselta sivulta löytyy USB-C latausta ja tiedonsiirtoa varten, HDMI-ulostulo, mikrofoniliitäntä, Ethernet-portti ja liitäntä langallista kaukosäädintä varten. Edestä löytyy PC-sync-liitäntä salamalle ja oikealta puolelta kuulokeliitäntä. Samalla reunalla on myös SDXC USH II- ja CFexpress Type B -muistikorttipaikat.

Huomattavasti nopeampi

Nappia saa painaa aika pitkään pohjassa jatkuvaa sarjakuvausta varten. Fujin mukaan kamera puskuroi yli 1 000 jpeg-tiedostoa, 302 häviötöntä raakatiedostoa tai 76 pakkaamatonta raakatiedostoa. Aikamoinen suoritus keskikokoiselta kameralta!

Kuten mainittua, kaikki tämä olisi turhaa, jos automaattitarkennus ei pysyisi mukana menossa. GFX100- ja GFX100S-malliin verrattuna tarkennus on merkittävästi tarkempaa ja kohteen etsintä ja lukitseminen käyvät nopeammin. Videokuvatessa tarkennus vaihtuu nopeasti ja sulavasti, ja kohteen hakemista tarvitsee tehdä vain vähän.

Käytössäni oli testin aikana vain uusi GF 55mm f1.7 -objektiivi, joten jää nähtäväksi, kuinka automaattitarkennus pärjää pidempien polttovälien kanssa, mutta muuten testi vakuutti minut täysin sen toimivuudesta.

Kuvanlaatu

Fujin insinöörien mukaan CMOS II HS -kenno on aivan uusi, mutta en millään huomaa eroa kuvanlaadussa GFX100 S:n ja uuden GFX100 II:n välillä. Ehkä jos käytössä olisi ollut useampia objektiiveja, enemmän aikaa ja olisin ottanut tuhansia kuvia, olisin keksinyt jotakin eroavaisuuksia, mutta joka tapauksessa kameran kuvanlaatu on parasta keskikokoisesta kamerasta näkemääni.

Kameran jännittävin uutinen onkin videokuvaus, ja se todellakin tekee vaikutuksen ja on tässä kokoluokassa ennennäkemätön. Rolling shutter -ilmiötä voi esiintyä 8K-resoluutiolla, mutta 4K:lla ei lainkaan. Värien syvyys ja dynaamisuus ovat aivan poikkeuksellisia ja verrattavissa vain kalliisiin ammattilaisvideokameroihin, kuten REDiin.

Yhteenveto: Fujifilm GFX100 II

Fujifilm GFX100 II tarjoaa luokkansa parhaan kuvanlaadun lisäksi ennennäkemättömän laadukasta videokuvaa. Kamera tukee useimpia videoformaatteja ja anamorfisia objektiiveja, mikä avaa uudenlaisia mahdollisuuksia keskikokoisella kameralla kuvaamiseen. Yhtä merkittävä uutinen on sekin, että Fujifilm on onnistunut luomaan keskikokoisen kameran, jonka nopeus riittää urheilu- ja toimintakuvaukseenkin muotokuvien, maisemien ja studiokuvauksen lisäksi. Fujifilm GFX100S II täyttää ammattilaiskuvaajan useimmat tarpeet tehden sisältöjen luomisesta asiakkaille helpompaa ja nopeampaa.