Älykoti Autot Hi-fi Kaiuttimet Kotiteatteri Kuulokkeet Mobiililaitteet Tekniikka Tietokoneet & oheislaitteet TV Valokuvaus & video

TESTISSÄ: Fujifilm GFX 100S II

Terävämpiä kuvia liikkuvista kohteista

Pienillä muutoksilla Fujifilmin kamerasta on saatu vieläkin aiempaa parempi.

/ 12.08.2024 - 12:01
Fujifilm GFX 100S II

Ääni & Kuva kiteyttää

  • Värintoisto ja dynamiikat ovat edelleen luokkansa parasta. Entistä parempi automaattitarkennus ja kuvanopeus. Kuvanlaatu on huikean hyvää hintaan nähden.
  • Automaattitarkennus jää edelleen parhaiden järjestelmäkameroiden jälkeen.

Kolme vuotta sitten palkitsimme vuoden parhaana tällä kertaa testattavana olevan mallin edeltäjän, Fujifilm GFX 100S:n, ja totesimme, ettei sen parempaa kuvanlaatua ole. Näin on myös uutuuden, GFX 100S II:n laita. Siinä on sama 102 megapikselin kenno kuin GFX 100 II -lippulaivamallissakin.

Kun kameraan napsauttaa kiinni Fujifilmin terävimmän GF-objektiivin, voi kuvata muotokuvia, muotia ja mainoksia laadulla, jollaista tuskin muualta löytää. Kamera ei ehkä oikein sovi urheilun, toiminnan ja eläinten kuvaamiseen, sillä se ei vain ole tarpeeksi nopea pysyäkseen liikkuvien kohteiden perässä.

Mutta kukapa nyt keskikoon kameraa urheilu- tai luontokuvaukseen käyttäisikään. Vai? Fujifilm on ainakin avannut sellaiseen mahdollisuuden GFX 100S II:n muodossa. Se on nimittäin nopeampi kuin GFX 100S, ja uutuudessa on myös muita tervetulleita parannuksia, jotka vastaavat aiemman testimme kritiikkiin keskinkertaisesta kuvausnopeudesta ja automaattitarkennuksesta sekä isosta mutta melko matalaresoluutioisesta etsimestä GFX 100:aan verrattuna.

Fujifilm GFX 100S II 9
Kuva: Lasse Svendsen

Nopeus ei ole nytkään parantunut päätähuimaavaksi. FPS on nyt viiden sijaan seitsemän, mutta uusi prosessori on antanut kameralle paremman automaattitarkennuksen ja kohteen tunnistuksen, mikä helpottaa kuvaamista käytännössä.

Tässä lyhyesti listattuna GFX 100S II:n parannukset:

  • Automaattitarkennus kohteen tunnistuksella
  • 4K/30p-video, 10-bitinen 4:2:2 jopa 720 Mbit/s
  • Apple ProRes 4:2:2 via USB
  • 5-akselinen 8 aukkoarvon kuvanvakain
  • 7 kuvaa/s
  • HEIF 10-bittiset 4:2:2-stillkuvat
  • ISO 80-standardi
  • 1/32 000 s elektroninen suljin
  • Isompi 5,76 Mp/120 Hz-etsin 084x-suurennuksella
  • 530 kuvan akunkesto
  • Reala Ace -filmisimulaatio
  • Bishamon Tex -kädensija

Parempi kenno

Ulkopuolelta on vaikea erottaa uutta ja vanhaa mallia toisistaan, paitsi että uutuus on päällystetty uudella Bishamon Tex -kumilla. Suurempi ja terävämpi etsin on tervetullut päivitys, mutta myös kenno on parantunut. Uusi X-Processor 5 on tehnyt datan lukemisesta nopeampaa, mikä on kameran entistä tarkemman automaattitarkennuksen salaisuus.

Fujifilm GFX 100S II 8
Kuva: Lasse Svendsen

Eikä siinä vielä kaikki. Uuden pikselirakenteen ansiosta kuvien dynaaminen alue 16-bittisillä tiedostoilla on parempi. Pakko tosin myöntää, etten oikein pystynyt erottamaan edeltäjällä ja uutuudella otettuja kuvia toisistaan. Jokaisen pikselin edessä olevat mikroskooppiset makrolinssit on suunniteltu uudelleen, jotta kuvan laidoillakin terävyys olisi parempi. GF 20-35 mm:n objektiivia käyttäen ei ollut helppoa nähdä uusien mikrolinssien vaikutusta, jos ei olisi ollut vieressä GFX 100S:n kuvia verrattavissa.

Valoherkkyys on asetettu ISO 80:aan, ja kamerassa on Fujifilmin uusi Reala Ace -filmisimulaatio. JPEG-tiedostojen sijaan voi kuvat tallentaa 10-bittisinä HEIF-tiedostoina, ja jos tarvitaan äärimmäistä yksityiskohtien terävyyttä, voi kuvat yhdistää pixel shiftillä 400 Mp:n resoluution kuviksi.

Fujifilm GFX 100S II 6
Kuva: Lasse Svendsen

Käyttö

GFX 100S II:lla on enemmän yhtäläisyyksiä kuin eroja edeltäjänsä kanssa. Liitännät ovat samat: USB-lataus, mikro-HDMI, kuuloke- ja mikrofoniulostulo, PC-sync salamalle ja langallisen kaukolaukaisijan liitäntä. Uusi Fujifilm X -sovellus toimii GFX 100S II:n kanssa, ja kuvat voi ladata suoraan pilveen.

CFexpress B -korttipaikkaa ei löydy, mutta kaksi UHS-II-yhteensopivaa SD-korttipaikkaa kuitenkin.

Edeltäjää testatessani toivoin nopeampaa tarkennusta etenkin liikkuvien kohteiden kanssa. Onkin ilo huomata, että nyt automaattitarkennus on tarkempi – vaikkakaan ei yhtä hyvä kuin Nikon Z9:ssä tai Sony a7r V:ssä.

Fujifilm GFX 100S II 5
Kuva: Lasse Svendsen

Kohteen voi valita uuden tarkennusalgoritmin avulla: lintu, eläin, ihminen, auto, polkupyörä, moottoripyörä, lentokone tai juna. Tunnistus toimii ihan hyvin mutta en varmaankaan valitsisi GFX 100S II:a urheilun tai villieläinten kuvaamiseen. Vaikka kamera onkin edeltäjäänsä parempi, ei kuvista aina tule ihan tarkkoja, jos kohde liikkuu nopeasti.

Pallopelien ja pyöräilyn vauhti on kameralle sopiva, mutta autot ja linnut liikkuvat sille usein liian nopeasti. Eikä 7 ruutua sekunnissa ole riittävän nopea vauhti esimerkiksi lentävän linnun sarjakuvaukseen.

Fujifilm GF 500 f5 6 2
Harjoittelemalla ja tuurilla voi lentävästä linnustakin saada tarkan kuvan. Kuva: Lasse Svendsen

Fujinon GF 500mm f5.6 R LM OIS WR

Fujifilm GF 500 f5 6
Lyhyt syväterävyys f5,6:lla. Kuva: Lasse Svendsen
Fujinon GF 500mm f5 6 RLMOISWR 3
Kuva: Lasse Svendsen

Todella hyvä teleobjektiivi on harvinainen löytö keskikoon rungossa. Aiemmin sellaisia oli, mutta nykyään vain Fujifilmiltä löytyy yli 200-millisiä objektiiveja. Kuvanvakaimella varustettu Fujinon GF 250 f4 on tähän mennessä ollut pisin GFX-sarjaan saatavilla oleva polttoväli. Mutta uusi GF 500mm f5.6 R LM OIS WR tuplaa polttovälin ja parantaa kirkkautta. 400-millistä vastaavalla polttovälillä saa yhtäkkiä kuvia, jotka aiemmin olivat GFX:lle mahdottomia.

Fujinon GF 500mm f5 6 RLMOISWR
Kuva: Lasse Svendsen

Pitkä teleobjektiivi on yllättävän kevyt. Siinä on 21 linssielementtiä ja kuuden aukkoarvon kuvanvakaus. Lähes 25-senttinen objektiivi painaa vain 1,37 kg ja tasapainottuu täydellisesti GFX 100S II -rungon kanssa. 500-millisen kanssa tämä on oikea kamera. Vain sen kanssa tarpeeksi nopean automaattitarkennuksen urheilu- ja eläinkuviin. GF1.4X TC WR-telemuuntajan kanssa polttoväli pitenee 700 mm:iin (554 mm 35-formaatilla), kun tarvitsee päästä vieläkin lähemmäksi.

Fujinon GF 500mm f5 6 RLMOISWR 2
Kuva: Lasse Svendsen

Video

Kameran sisäänrakennetulla 8 aukkoarvon kuvanvakaimella saa – tietyillä objektiiveilla – hyvää videota, jonka katsominen ei tee merisairaaksi.

Tallenteet ovat täysin vakaita ja myös erittäin teräviä. Rolling shutter -efektiä näkyy hieman, mutta laadussa ei ole moittimista. Kuvanlaatu on monin tavoin samanlainen kuin edeltäjässäkin. UHD- tai DCI-formaatin 4K/30p-videoissa pääsee 720 MB:iin sekunnissa. Kamera tallentaa 4K-videota 10-bittisinä 4:2:2- ja F-logg-tiedostoina tai 12-bittisinä Apple ProRes RAW -tiedostoina ulkoiselle soittimelle.

Kuvanlaatu

Kuten todettua, ei kuvanlaadussa tahdo havaita juurikaan eroja edeltäjään verrattuna.  Resoluutio on äärimmäisen tarkkaa ja värintoisto loistavaa, mutta laajempaa dynaamista aluetta on hankala havaita. Sillä ei ole juuri väliä, kun kennon dynamiikat ovat aina olleet hyviä.

Fujifilm GFX 100S II classic chrome Fujifilm GFX 100S II velvia Fujifilm GFX 100S II pro neg hi
<
>
Pro Neg Hi. Kuva: Lasse Svendsen

Kuvanlaatu on siis hyvin samanlaista kuin GFX 100S -kameralla.

Yhteenveto

Fujifilm GFX 100S II on toiminnan kuvaamisessa paljon edeltäjäänsä parempi, vaikkakaan kuvanopeus tai automaattitarkennus eivät vieläkään ole parhaiden kameroiden tasolla. Laatu on silti parempi kuin muilla testaamillamme keskikoon rungoilla, ja sen perusteella voisikin sanoa, että GFX 100S II on ainoa keskikoon kamera, joka sopii myös urheilukuvaukseen. Totuus kuitenkin on, että kamera onnistuu saamaan tarkkoja kuvia useammin kuin ennen, mikä pätee niin catwalkeilla, metsässä kuin jalkapallokentälläkin. Äärimmäisen hyvä kuvanlaatu sopii erityisen hyvin muoto-, maisema-, muoti- ja studiokuvaukseen, ja sillä saa entistä todennäköisemmin teräviä kuvia myös liikkuvista kohteista.

Fujifilm GFX 100S II Fujifilm GFX 100S II 2
<
>
Kuva: Lasse Svendsen
Karakter
Fujifilm GFX 100S II
High End
Lasse Svendsen
Päätoimittaja. Lasse on työskennellyt LB Ääni ja Kuvassa vuodesta 1999 ja ehtinyt urallaan kirjoittaa valokuvauksesta ja kameroista, hifistä sekä autoista erilaisiin norjalaisiin aikakauslehtiin. Intohimo alaan syttyi 1980 Garrard-levysoittimien, Tandberg-vahvistimen ja Jamo-kaiutinparin myötä. Lasse kirjoittaa LB Ääni & Kuvaan etenkin kameroista, hifistä, tietokoneista ja autoista.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Aidosti ajaton kamera

Kilpailijat kyykkyyn

Lähes täydellinen yleisobjektiivi

Täydellinen objektiivi muotokuvaukseen

Retroilijan unelmakamera

Luokkansa tarkin kamera

Video- ja stillkuvaajan unelma

Paras ammattilaiskamera

Ammattikuvaajan puhelin

Nikonin nostalgiakamera

Poikkeuksellisen hyvä normaaliobjektiivi

Nikonin paras kamera

Ääni & Kuva
Scroll to Top