Bang & Olufsen noudattaa uskollisesti omaa reseptiään, mikä on positiivista. Mallit eivät vaihdu trendien mukaan, vaan niitä päivitetään vuosien, jopa vuosikymmenien ajan.
Mutta nyt B&O on tuonut markkinoille aivan uuden tuotteen: Beolab 8 -kaiuttimen. Se on peräti niin uusi, että LB Ääni & Kuva ehti ensimmäisenä pohjoismaisena mediana saamaan sen testattavaksi.
Beolab 8 on Beolab-sarjan pienin malli. Sarjaan kuuluu aktiivikaiuttimia aina lattiakaiuttimista surrroundjärjestelmiin. Beosound-sarjassa taas on itsenäisiä pöytäkaiuttimia, jotka eivät vaadi stereoparia.
Beolab 8 majailee siis vähän molemmissa leireissä, sillä se toimii yksinään kuten Beosound 2 tai Beosound Balance, jotka maksavat suunnilleen saman verran. Beolab 8 on kuitenkin puhdas monokaiutin, kun taas Beosound 2 ja Beosound Balance on varustettu stereoefektin tapaisella soinnilla tai tilaäänellä.
Pokaali vai kaiutin?
Sylinterimäinen muoto, pyöreä pohja ja kullattu alumiinikuori (saatavana myös mustana ja hopeisena) saa Beolab 8:n muistuttamaan pokaalia. Kaiuttimen mukana toimitetaan pyöreä metallinen jalusta, jonka avulla sen voi sijoittaa pöydälle tai tasolle ja joka toistaa kaiuttimen mustaa, hopeista tai kullattua ulkonäköä. Valikoimiin kuuluvat myös seinäkiinnike ja lattiajalusta, jotka ovat ostettavissa erikseen. Etupaneelin voi valita kolmesta erivärisestä tammirimasta tai kankaisena.
Kaiuttimen yläosa on mustaa lasia, ja sen kosketusnäyttö valaistuu, kun tuo käden lähelle. Näytöltä voi esimerkiksi säätää volyymia ja valita äänilähteen, mutta toki kaiutinta voi ohjata myös Bang & Olufsenin sovelluksella (Android ja iOS) sekä erikseen ostettavalla Bang & Olufsenin kaukosäätimellä.
Sijoittipa kaiuttimen sitten tasolle tai lattialle, on jalustakiinnitys tehtävä Y-muotoista muovikiinnikettä käyttäen. Se napsautetaan kaiuttimen takapuolelle kiinni. Kiinnike istuu ihan tukevasti, mutta se tuntuu yllättävän primitiiviseltä kaiuttimessa, jonka kaikki muut materiaalit ja ratkaisut ovat niin viimeisen päälle harkittuja ja laadukkaita.
Lue myös: B&O Beosound Emerge – Kaiutin kuin kirja
Kaiuttimen takana on kolme RJ-45-porttia, joista kaksi on Ethernetille ja kolmas Bang & Olfsenin omalle Powerlink-systeemille. Äänen siirtoon on tarjolla myös USB-C-portti, mutta useimmat valitsevat todennäköisesti mieluummin langattoman vaihtoehdon eli wifin, AirPlay 2:n tai Chromecastin – tai Bluetoothin, laaturajoituksistaan huolimatta. Kaiuttimessa on sisäänrakennetut Tidal Connect ja Spotify Connect.
300 watin teho
Tammiritilän takaa paljastuu kolme kaiutinelementtiä: 5-tuumainen basso, 3-tuumainen keskirekisteri ja pieni 15-millinen kupolidiskantti. Bassolla on 200-wattinen D-luokan vahvistin, ja keskirekisterillä ja diskantilla on kummallakin käytössään 50 wattia. Ainakin kuormahuipuissa, ennen kuin mittarit varoittavat signaaliprosessoria liikakuormasta ja käskevät pudottaa volyymia.
Beolab 8 on varustettu B&O:n mukautuvalla basson linearisoinnilla, mikä tarkoittaa sitä, että matalalla volyymilla taajuuskäyrä on lineaarinen aina 28 Hz:iin saakka. Se vaatii bassolta melkoista tehostusta. Kun volyymia nostetaan, basson vahvistusta lasketaan, jotta pieni bassoelementti ei ylikuormitu. Bang & Olufsenin mukaan Beolab 8 -pari tuottaa enimmillään 104 dB:n äänenpaineen, mutta bassorekisterin osalta se on vain 90 dB.
Beolab 8:ssa on Beam Width Control -toiminto, jolla kaiuttimen ääntä voi suunnata. Toiminto esiteltiin ensi kertaa 25 kertaa kalliimmassa Beolab 90 -mallissa, joka koostuu peräti 18 eri suuntiin osoittavasta kaiutinelementistä. Miten toiminto siis saadaan pelaamaan tavallisessa 3-tiekaiuttimessa? Beolab-sarjasta vastaavan tuotepäällikkö Casper Christensenin mukaan suuntaaminen onnistuu manipuloimalla elementtien jakotaajuuksia, sillä tietynkokoinen elementti jakaa ääntä paremmin tietyllä taajuudella. Tällä tavalla Beolab 8 saadaan soittamaan enemmän tai vähemmän joka suuntaan vain yhdellä napautuksella sovelluksessa.
Helppo käyttöönotto
Testikaiuttimet toimitettiin pöytäjalustojen kanssa. Jotta sain ne sopivalle korkeudelle ja luodakseni tv-tasoa leveämmän stereokuvan, laitoin kaiuttimet olemassa olevien jalustojeni varaan. Muotoiluosasto ehkä paheksuu, mutta ratkaisu toimi.
Käyttöönotto on esimerkillisen helppoa. Ensimmäiseen kaiuttimeen kytketään virta, jonka jälkeen sovellus tunnistaa sen. Kun kaiutin on saatu langattomaan verkkoon, tekee laite automaattisen huonekorjauksen. Kummatkin kaiuttimet oli alle vartissa saatu asennettua ja yhdistettyä stereoksi.
Muiden Bang & Olufsenin kaiuttimien tapaan Beolab 8 soittaa musiikkia Tidal Connectin ja Deezerin kautta. Laite tukee myös Spotify Connectia, mutta koska Spotify ei vieläkään tarjoa korkearesoluutioista ääntä, ei palvelu ole kovin relevantti. Jos valikoima ei siltikään kelpaa, onnistuu striimaaminen puhelimesta myös Chromecastin tai Apple AirPlay 2:n kautta. Ja tietysti Bluetoothin.
Beolab 8:n äänenlaatu
Olisi helppoa aliarvioida pieni kaiutin, joka näyttää lähinnä hienolta palkintopystiltä, mutta toisin kuin saman hintaluokan kilpailijansa, on Beolab 8 tarkoitettu stereosoittoon.
Kuten Bang & Olufsenin kaiuttimilla yleensä, on äänikuva miellyttävä, ja sointi kallistuu lämpimään. Sointi ei ole suttuinen tai tumma, vaan ainostaan lämmin ja miellyttävä. Jos äänitasapaino ei miellytä, voi sitä säätää sovelluksesta.
Leveää vai kohdistettua ääntä?
Kun äänen suuntaukseksi valitsee sovelluksesta Narrow, on stereokuva todella hyvä, ja äänikuvassa on mukavaa syvyyttä. Jos jotain jää kaipaamaan, niin ehkä sointi saisi virrata kaiuttimista vapaammin.
Kun taas valitsee Wide-asetuksen, äänikuva levenee. Se tuo miellyttävää tilantuntua sointiin, mutta samalla syvyysvaikutelman tarkkuus kärsii. Taustamusiikkia ja kevyttä popmusiikkia ajatellen Wide voi olla rentouttava valinta. Mutta Narrow-asetus tarjoaa hifimpää sointia.
Lue myös: Bang & Olufsen Beolab 50 – Huoneen haltija
Bassoelementin ja kaiuttimen koko rajoittavat luonnollisesti äänenvoimakkuutta. Bang & Olufsen suosittelee Beolab 8 -kaiuttimia alle 50-neliöisiin huoneisiin. Omassa 25-neliöisessä olohuoneessani ei äänenpaineesta ollut puutetta, vaikkakaan Hamilton-musikaalin Right Hand Man -kappaleen basso ei ollut yhtä vahva kuin yleensä, ja Zhao Congin Moon Light On Spring River -teoksen temppelirumpujen rakenne jäi vajaaksi.
Käytän kaiuttimien ja vahvistimien stressitestinä usein Disturbedin Sound of Silence -coveria. Kappaleen jälkipuoliskolla ääneen pääsevät koko orkesteri yhdessä laulun ja akustisen kitaran kanssa. Useimmissa tapauksissa äänentoistolaite kyykkää tässä kohdin ja sotkee kaiken yhdeksi puuroksi.
Mutta ei Beolab 8. Suuri dynaaminen erottelevuus puuttuu, mutta kitara ja laulu erottuvat selkeästi äänikuvasta. Se johtunee siitä, että Beolab 8 on aktiivikaiutin, jonka kaikille kolmelle kaiutinelementille on oma vahvistimensa. Joten vaikka basso taistelee urhoollisesti – ja säilyy DSP:n ansiosta ylikuormittumatta – toistuvat keskirekisteri ja diskantti silti vaivattomasti ja puhtaasti.
Kilpailijat
Beolab 8 on ylivoimaisesti Bang & Olufsenin halvin stereokaiutin, joka maksaa vain noin puolet siitä, mitä Beolab 18. Beolab 8:n äänenlaatu on moitteeton. On kuitenkin vivahteikkaampiakin vaihtoehtoja. Esimerkiksi Dynaudio Focus 20 XD maksaa kutakuinkin saman verran. Tai samalla rahalla voi hankkia hyvä suoratoistovahvistimen, kuten Lyngdorf TDAI-1120:n, ja yhdistää siihen passiivikaiuttimet, kuten vaikkapa Buchardt Audio S400 MKII:n tai PMC Prodigy1:n – vaihtoehtoja piisaa.
Yhteenveto: Bang & Olufsen Beolab 8
Beolab 8 on kiinnostava kaiutin, joka vetoaa niin stereon kannattajiin kuin tyylikästä pöytäkaiutinta kaipaaviinkin. Bang & Olufsenin mittapuulla kaiutin on todella edullinen. Se soittaa sekä lujaa että syvältä – ja aina miellyttävästi. Käytettävyys on huippuluokkaa ja materiaaleiltaan kaiutin on huippulaatua. Jos kotoa jo löytyy B&O-tuotteita ja etsii takakaiuttimia kotiteatteriinsa, on Beolab 8 itsestään selvä valinta. Jos sietää muitakin merkkejä, on samassa hintaluokassa toki langattomia aktiivikaiuttimia, joiden äänenlaatu on vieläkin parempaa. Ja saahan samaan hintaan myös suoratoistovahvistimen ja passiiviset stereokaiuttimet.
