Highend-kaiuttimen ja -kuulokkeiden on tarkoitus toistaa musiikkia niin puhtaasti ja värittymättömästi kuin mahdollista. Musiikin tulisi kuulostaa siltä, että muusikot ovat samassa huoneessa ja soittavat vain ja ainoastaan kuulijalle.

Näin sanovat lähes kaikki, jotka hifi-laitteita valmistavat. Ja silti jokainen tuote kuulostaa erilaiselta, eli ne eivät ole aidosti neutraaleja. Tosiasiassa suurin osa valmistajista käyttää kaiuttimissaan ja kuulokkeissaan niin sanottua V-taajuuskäyrää, eli bassoa ja diskanttia on hieman korostettu keskirekisteriin verrattuna. Paranneltu versio totuudesta, siis.

Studiolaitteiden on kuulostettava neutraalilta

Studioteknikon työ taas riippuu äänentoistolaitteiden neutraaliudesta. On kuultava tarkalleen, miltä miksaus kuulostaa ja mitä kaikkea siellä soi. Ei vähempää eikä ainakaan enempää. Jos yrittää tuoda esiin vivahteita, joita soinnissa ei oikeasti ole, on lopputulos vain hämmentävä.

Studiolaitteissakin on eroja. Usein taajuusvaste on lineaarisempi ja neutraalimpi kuin kuluttajamalleilla, mutta dynamiikat eivät välttämättä säily tasaisen hyvinä koko taajuusalueelta, ääneen saattaa syntyä säröä tai kovimmat transientit voivat vaimentua. Basson syvyydessäkin on eroja.

Studiotuotteita myös musiikin maustamiseen?

Parhaat studiotuotteet toistavat vivahteita, rytmiä ja resoluutiota tavalla, joka sopii muidenkin kuin teknikoiden korville. Moni ”tavallinen” musiikin kuuntelija kokee vetoa äärimmäisen paljaan äänentoiston pariin, joka tuntuu kuin olisi samassa huoneessa bändin kanssa. Keskirekisteri tuo laulun ja soittimet esiin aivan toisella tavalla kuin useimmat hifi-laitteet. Olen kuullut puhdasta studioääntä monen tuotteen kohdalla, esimerkiksi viimeksi Genelec 8361A -kaiutinten. Kun tottuu musiikkiin tarjoiltuna tällä tavalla, kuulostaa lähes kaikki muu väärältä.

Lue myös: Genelec 6040C – Studioääntä olohuoneeseen

Audeze MM-500 – asiantuntijalta asiantuntijalle

Amerikkalainen Audeze on kääntynyt ensimmäisten studiokuulokkeiden kehittelyssään ammattilaisen puoleen ja ottanut kehitystyöhön avuksi Manny Marroquinin Los Angelesin Larrabee Studiosilta – siitä myös kuulokkeiden nimen MM-signeeraus. Marroquin on ollut mukana esimerkiksi Beyoncen, Lady Gagan, Rihannan, SIAn, Eminemin, Taylor Swiftin ja Alicia Keysin levyillä – häneen luottavien tähtien määrä on melkein tähtitieteellinen.

Mannylle on tärkeää saada ”maailmanluokan äänenlaatua”, joka paljastaa jokaisen vivahteen miksauksesta. Kuulokkeista on haluttu niin hyvät, että musiikki toistuu puhtaimmillaan ja missä tahansa, tarvittaessa tien päällä ilman vahvistintakin.

Myös mukavuus on suuressa roolissa, sillä käytetäänhän kuulokkeita usein pitkiä aikoja kerrallaan. Oma kokemukseni studiotyöskentelystä on, että sitä helposti kuuntelee ja työskentelee pidempään kuin aiotut kahdeksan tuntia, lounastunti pois lukien. Silloin avoimet kuulokkeet, kuten MM-500, ovat paikallaan. Suljetuissa kuulokkeissa olo käy äkkiä hikiseksi, ja avoimissa malleissa on usein paras äänenlaatu.

Kannattaa muistaa, että avoimet kuulokkeet eivät toimi muusikoille äänittäessä, sillä mikrofonit nappaavat kuulokkeista tulevaa ääntä. Avoin malli sopiikin parhaiten miksaamiseen.

Grammy hotellihuoneesta

Manny Marroquinin mukaan avoimet MM-500-kuulokkeet pärjäävät missä tahansa. Hän itse kuulemma viimeisteli niiden avulla sittemmin Grammyn voittaneen levyn miksauksen hotellihuoneessa Bahamalla.

– Olimme Bahamalla häissä. Viimeistelin DJ Khaledin Father of Asahd -albumia. Levy oli jo miksattu, mutta teimme pari isoa viime hetken muutosta. Lisäsimme muun muassa räppäri Nipsey Husslen mukaan yhdelle kappaleelle. Minun oli saatava miksaus valmiiksi hotellihuoneessani pelkkien kuulokkeiden avulla. Normaalisti en uskaltaisi ryhtyä moiseen, mutta MM-500 toimii.

Planaarinen malli

Audeze pitää kiinni planaarisesta elli magnetostaattisesta rakenteesta, eikä MM-500 ole poikkeus. Muotoilultaan malli muistuttaa lippulaivamalli LCD-5:ä 90-millisine elementteineen. Viimeistely on raaempi: yksityiskohdat ovat harmaata metallia, kun taas LCD-5:ssä on käytetty puuta. MM-500-mallissa on paksummat pehmusteet ja kuulokkeet muutenkin painavammat. Sukunäköä kuitenkin selvästi on.

Planaarisissa elementeissä on kahden magneetin välissä ohutta foliota, joka värähtelee sähköisen signaalin tahdissa luoden ääntä. Ne ovat kevyemmät ja nopeammat kuin dynaamiset elementit, mutta lyhyemmästä iskupituudesta johtuen ne vaativat laajemman kalvon toistaakseen bassoa. Siitä syystä magnetostaattiset kuulokkeet ovat usein suurempia kuin dynaamiset.

Kompakti mutta painava

MM-500 on kuitenkin moniin muihin planaarisiin kuulokkeisiin, kuten HiFiMAN Aryaan verrattuna kompaktimpi, mikä on saatu aikaan ulottamalla kalvot aivan kuppien reunoihin asti. Ympärysmitta on sama kuin LCD-5-mallilla, mutta paksumpien pehmusteiden vuoksi MM-500 näyttää suuremmalta.

Kun Audeze puhuu mukavuudesta, on selvää, ettei paino ole valmistajan suurin huolenaihe. Audezen kuulokkeet painavat usein yli puoli kiloa, jotkin jopa 700 grammaa. MM-500 painaa 495 grammaa, mikä on paljon. Audeze osaa kuitenkin myös jakaa painon niin tasaisesti, ettei paino tunnu niin pahalta kuin voisi kuvitella.

Hyvä istuvuus

MM-500 on pehmustettu mukavasti, mutta silti kuulokkeet istuvat jämäkästi. Sanka jakaa painon tasaisesti pään laelle ja sivuille. Jos jostain pitää valittaa, niin kuulokkeet ehkä puristavat vähän liiankin tukevasti, mutta haitta ei mielestäni ollut liian häiritsevä. Tuntuma ei ole liian epämukava edes muutaman tunnin kuuntelun jälkeen. Silmälasien käytöllä ei ollut vaikutusta mukavuuteen, sillä pehmusteet ovat niin paksut.

Riittävän korkea herkkyys

Audeze pitää kuulokkeissa tärkeänä sitä, että ne voi kytkeä minkä tahansa laitteen kuulokeporttiin. MM-500 toimii todella hyvin kuunnellessani sitä suoraan MacBook Prosta ja jopa iPhonestani Applen kuulokeadapterin kautta. Tässä hintaluokassa kyseessä on kuitenkin ennemminkin hätäratkaisu, sillä vaikka volyymia riittää, et sointi ole yhtä hallittu ja dynaaminen kuin hyvän vahvistimen kanssa. On silti hyvä olla tämäkin vaihtoehto, jotta voi oikeasti työskennellä tien päällä silloinkin, kun tarjolla on vain kannettava ilman ulkoista äänikorttia. Pitää vain muistaa kantaa mukana adapteria, jolla saa suuren 6,3-millisen jakkiliittimen pieneen minijakkiliitäntään.

Herkkyydeltään MM-500 ei vaadi yhtä raskaita tehoja kuin LCD-5, mutta enemmän kuin LCD-X ja Sennheiser HD 800 S, joka korkeasta 300 ohmin impedanssistaan ja paperilla vain hiukan MM-500:ä korkeammasta herkkyydestään (102 dB) huolimatta soittaa huomattavasti lujempaa samalla vahvistinteholla. Jopa HiFiMAN Arya saa enemmän irti pienemmistä tehoista kuin MM-500, mutta MM-500:n herkkyys on kuitenkin, kuten todettua, riittävä.

Audeze MM-500:n äänenlaatu

Kuuntelin testin aikana tavallista musiikkilistaani, mutta myös itse miksaamaani musiikkia. Vahvistimena kokeilin Auralic Taurusta, Burson Soloist 3X GT:ä ja Sennheiser HDV 820:a.

Musiikin kuuntelu MM-500:llä on kuin nostaisi verhon musiikin edestä. Kaikki toistuu niin kirkkaasti, ja keskirekisteri paljastuu paremmin kuin lähes millään aiemmin kuulemmallani. Jos vertaan HiFiMAN Aryaan, on siinä matalampi keskirekisteri, joka tekee laulusta ohuempaa ja kitarasta vähemmän läsnä olevaa. Arya on ylä-ääniltään ilmava ja basso on ihana, mutta kaipaan keskirekisteriä.

MM-500 on rytmeiltään iskevämpi. Vaikka LCD-X on sitä myös, sen ylä-äänet ovat karkeammat ja keskirekisteri voi toistua hiukan kovana. MM-500 ei tee sitä lainkaan.

Lola Marshin laulu Chasing Storms -kappaleella on harvoin soinut näin selkeästi. LCD-5:llä toki, mutta MM-500 on bassorekisteriltään energisempi, joten vaikka LCD-5:llä on enemmän mikrodetaljeja ylä-äänissä, on MM-500 muita etuja, joiden vuoksi moni valitsisi mieluummin sen. Kuten puolet halvempi hinta.

Billie Eilishin kitara The 3th -balladilla soi huikean läsnä olevasti ja aidosti, ja Iyad Sughayerin pinao ja Esther Abramin viulu dueton kauniissa Joutsenlampi-tulkinnassa soi niin suurena, vahvana ja elävänä, etten haluaisi sen ikinä päättyvän. Viulu soi upean lämpimästi ja tilantuntu on suurempi kuin mihin olen magnetostaattisilla kuulokkeilla tottunut. Äänimaiseman koko alkaa lähennellä Sennheiser HD 800 S:n tasoa, ja sitä paitsi MM-500:n äänimaisemassa on kaunista hehkua, kun taas HD 800 S soi kliinisemmin.

Oma musiikki

Olen puuhastellut itsekin miksaamisen ja masteroinnin parissa, ja kun kuuntelen äänityksiä, joissa olen ollut mukana, ne toistuvat MM-500:llä juuri niin kuin pitäisikin eli samalla tavalla kuin studiossa. Joillakin miksauksilla oleva melko kova bassorumpu vaatii tietysti paremman soittimen kuin MacBook Pron, jotta se toistuisi hallitusti. Burson Conductor 3X GT -vahvistimen kanssa kontrollia riittää, ja vaikka meillä ehkä oli hauskempaa studiossa Genelec 8260A:n ollessa nupit kaakossa, kuulostavat kuulokkeet aidoilta ja rehellisiltä. Ne toistavat äänen oikein sekä matalalla että korkealla äänenvoimakkuudella.

 

Yhteenveto: Audeze MM-500

Audeze MM-500 on Audezen ensimmäinen studiokuulokemalli. Jos kuvittelee, ettei niitä sen vuoksi voi käyttää tavalliseen musiikin kuunteluun, on väärässä. Ääni on äärimmäisen neutraali, mutta ei lainkaan tylsä – päinvastoin.

Ensimmäiseksi huomion kiinnittää keskirekisteri, joka on suuri ja työntyy esiin esimerkillisin dynamiikoin. Laulu ja soittimet erottuvat erinomaisesti. Kokonaisuus tekee kuitenkin suurimman vaikutuksen. Neutraali sointi tarjoillaan dynaamisesti ja hehkuen tavalla, johon useamman hifivalmistajan pitäisi pyrkiä. Ääni toistuu totuudenmukaisesti. Huono puoli on tietysti se, etteivät kaikki levytykset kuulosta alun alkaenkaan kovin hyviltä, ja koska kuulokkeet paljastavat kaiken, myös pettymykset kuulee. Hyvät levytykset puolestaan tarjoavat kaikkensa ja yltävät parhaimpaansa.

Kuulokkeet istuvat tarpeeksi mukavasti, jotta niitä viitsii käyttää tuntikausiakin, ja ne ovat tarpeeksi kevyttehoiset toimiakseen kannettavan tai puhelimenkin kanssa – hätätapauksessa. Kuten laatulaitteiden kanssa aina, kukoistaa MM-500 kunnolla vain laadukkaan vahvistimen ja hyvän DAC:n kanssa.

Pakko kokea!