Creative tunnetaan parhaiten 1990-luvulla PC-markkinoita hallinneiden Sound Blaster -äänikorttien keksijänä. On siis vain sopivaa, että Katana-soundbar voi toimia myös tietokoneen äänikorttina USB:n välityksellä. Helppolukuinen näyttö tekee käytöstä kätevää. HDMI-sisääntulo ikävä kyllä puuttuu. Sen sijaan television yhdistetään optisella digitaalisisääntulolla ja toivotaan, että ääni synkronoituu kuvan kanssa niin, että huulisynkka osuu kohdilleen. Testikappaleena toimineen Sonyn television kanssa synkronointi toimi, äänen viive oli tuskin huomattava.
Äänenlaatu
Katana tempaa mukaansa ainakin ajopeli Forza Horizon 3:n kanssa Xbox One S -konsolilta toistettuna. Subwoofer möyrii ihailtavasti kolaroidessa ja moottorit murisevat upeasti. Hieman pehmeämmin kuin Panasonicilla, mutta Creative tuntuu voimakkaammalta.
Soundbarin alaosaan syttyvä sininen valo Gaming-asetuksella sen sijaan ei välttämättä ole paras idea, samoin kuin Concert-asetuksen sytyttämät sateenkaaren väreissä hehkuva valaistus.
Myös elokuvaäänet kuulostavat intensiivisiltä ja subwoofer pysyy hyvin muun rekisterin matkassa. Johdon vuoksi subwooferin sijoittaminen ei ole maailman yksinkertaisin homma, mutta Creativen soundbar toimii kaiken kaikkiaan erittäin hyvin.
Musiikki puolestaan jää vaisuksi elämykseksi: laulu on epäselvää, sillä diskantissa ei riitä virtaa. Bluetooth kuitenkin toimii, paljon paremmin kuin Panasonicilla.
Johtopäätökset
Creative Sound BlasterX Katana on hyvä yritys soundbariksi. Se ei ole mikään tehojytä, mutta muskeleita riittää kuitenkin pelien äänimaailman luomiseen ja elokuvien ja television ääniraidoille. Diskantista puuttuu erottelevuutta, mikä saa musiikin kuulostamaan vaisulta. Ilman HDMI:tä on pärjättävä television optisen sisääntulon kanssa, jolloin täydellinen huulisynkka ei ole itsestäänselvyys.
Myös tässä testissä
Tehopakkaus
Muut eivät pääse lähellekään JBL:n tehoja. Etenkin 10-tuumainen subwoofer tekee vaikutuksen. Bar 3.1 kuulostaa hyvältä ja on helppo käyttää.
Resoluutio ja sävyjen koheesio eivät ole parasta A-luokkaa. Ei DTS-tukea.
Lue koko testi
Ei riitä
Jos keikkapaikkojen ja yökerhojen PA-soundi miellyttää, tuntuu Klipschin soundi tutulta.
Tehot eivät riitä ”rokkaavan” äänikuvan seuraamiseen. Kaikki kuulostaa melko lattealta ja Bluetoothin kautta ääni on aivan kamala.
Lue koko testi
Täydellistä tasapainoa
Äänikuva on suuri ja toimii poikkeuksellisen hyvin elokuvien ja pelien kanssa. Erinomaisen hienosäädetty tasapaino.
Jäimme kaipaamaan lisää voimaa. Kapeaan näyttöön mahtuu liian vähän tekstiä, joten merkit joutuvat skrollailemaan näytöllä.
Lue koko testi
Ääni virtaamaan
Elokuvaääni on selkeää ja puhe erottuu kirkkaana. Äänikuva on suuri. Plussaa verkkoyhteydestä ja suoratoistopalveluista.
Voimaa voisi olla enemmänkin, ja ääni saattaa toisinaan olla melko lattea.
Lue koko testi
Yläpäästä kajahtaa
Äänimaisema on elokuvissa suuri ja puhe erottuu selkeästi. Subwooferissa riittää jytyä.
Ylärekisteri voi kuulostaa liian kovalta ja subwoofer on hieman liian energinen yläpäästään kuin matalimmilta taajuuksilta. Stereomusiikki ei herätä kummoisia tunteita.
Lue koko testi
Ennemmin television kuin musiikin kaveri
Erittäin kompaktit mitat tekevät Philipsin soundbarista huomaamattoman, ja se on myös hyvin käyttäjäystävällinen. Soundi on vahvempi kuin uskoisi.
Ei kuulosta musiikin kanssa yhtä hyvältä kuin elokuvien. Basso ei pysy täydellisesti kontrollissa ja keskirekisteristä puuttuu energiaa. HDMI ei tue HDCP 2.2:a, eli voit heittää hyvästit 4K Blu-raylle.
Lue koko testi
Yllättävän hyvä ääni
Äänikuva laajenee sivu- ja korkeussuunnassa, ja kaiutin simuloi aitoa surroundia loistavasti.
Jäimme kaipaamaan näyttöä, sillä LED-valot kertovat toiminnoista paljon rajoitetummin. Ylärekisteristä uupuu ilmaa.
Lue koko testi
Sinne päin
Äänessä riittää energiaa ja enemmän painetta kuin olisimme odottaneet. Melko suuri äänikuva elokuvia katsellessa.
Bluetoothilla äänenlaatu on kamala. Ei analogista sisääntuloa, joten musiikkia ei voi kuunnella suoraan kännykästä.
Lue koko testi
(s. 1978): Toimittaja. Gråbein päätyi LB-toimituksen jäseneksi lähetettyään vuonna 2001 työhakemuksen väärään osoitteeseen – hän halusi hakea samannimiseen studioon ääniteknikoksi mutta onkin nyt työskennellyt puolet elämästään tekniikkatoimittajana. Gråbeinin erityisalaa ovat etenkin hifi, kuulokkeet ja kotiteatteri, mutta toisinaan hän ottaa haltuunsa muitakin alueita.
