Edestä katsoen Argon Audio SA2 näyttää aivan edeltäjältään, SA1-vahvistimelta. Laitteiden mitat ja paino ovatkin aivan samat, ja koska laitteessa lukee vain Argon Audio, ei eroa päältäpäin huomaa.
Paitsi jos valitsee SA2:n sinisenä. Mustan ja valkoisen lisäksi uutta mallia saa nimittäin myös kirkkaansinisenä. Testiversiomme oli musta, kuparinvärisin yksityiskohdin.
Argon SA1 -mallia testatessamme moitimme vain verkon, monihuonesoiton ja sovelluksen puuttumista. On aina ilo huomata, että valmistaja on kuunnellut kritiikkiä tarkalla korvalla! Nämä kolme toimintoa ovat nimittäin juuri ne ominaisuudet, jotka erottavat SA1:n ja SA2:n toisistaan. Sekä hinta, joka on uusien ominaisuuksien myötä kolmanneksen kalliimpi.
Useimpien testin osallistujien tapaan Argon Audio SA2 on muovia. Etupuolella on viisi sinistä ledvaloa, jotka (ilman selittäviä tekstejä tosin) osoittavat valitun sisääntulon. Ne vilkkuvat myös silloin, jos DTS Play-Fi-yhteydessä on häikkää. Se on Argonin valitsema avoin monihuonesoittojärjestelmä. Avoimet standardit ovat iloinen asia, mutta Play-Fin käyttöönotto ei ole helppoa eikä loogista. Eivätkä ääni- ja valomerkit ole yhdenmukaisia DTS:n standardin kanssa. Loppujen lopuksi onnistuin kuitenkin saamaan vahvistimen näkyviin verkkoon.
Jos Play-Fitä ei saa toimimaan, Argon Audio SA2 tukee onneksi myös helppokäyttöisempää Chromecastia.
Runsaasti liitäntöjä
SA2 on varustettu samoilla liitännöillä kuin SA1. Ja niitä on paljon! Linjasisääntulon ja -ulostulon lisäksi on levysoitinliitäntä MM-rasioille. Kaikissa on kullatut RCA-liittimet. Kaiutinulostulot muistuttavat WBT-terminaaleja ja näyttävät hyvältä. Erinomainen kaukosäädin viimeistelee laatuvaikutelman.
Argon Audio SA2:n äänenlaatu
Kun tähän hintaan tarjolla on näin paljon toimintoja ja ominaisuuksia, ei kannata odottaa täydellistä äänenlaatua. Eikä sitä olekaan tarjolla, mutta oikein hyvältä Argon Audio SA2 kuitenkin kuulostaa.
Dynamiikat ovat hyvät, ja tarpeeksi lujalla volyymilla basso saa mukavaa painetta. Mutta basso ei ole yhtä tiukka ja kuiva kuin Harman Kardonilla.
Stereokuva on hyvä, ja jos vaihtaa monihuonekaiuttimesta stereojärjestelmään, huomaa eron selvästi. Akustinen maisema ei ole yhtä lavea ja suuri kuin testin muilla vahvistimilla.
Bassontoisto ei ole yhtä tarkkaa kuin Citationilla tai Wiimilla, mutta dynamiikat ovat todella hyvät ja kuten sanottua, bassossa on sopivalla volyymilla myös hyvää painetta. Hintakin on arviossa otettava huomioon, ja SA2 on hiukan halvempi kuin Powernode, Citation Amp ja Sonos Amp.
Yhteenveto
Argon Audio SA2 tarjoaa paljon ja maksaa vähän. Hintaa on vain puolet siitä, mitä Sonos Amp maksaa, ja sillä saa monipuolisen stereovahvistimen, jossa on levysoitinliitäntä ja kahden monihuonesoittostandardin tuki. Äänenlaatu ei yllä testin parhaiden tasolle, mutta pieniä eroja useimmat tuskin edes huomaavat – ja oikeastaan heikkoudet voisi kuulla vain, jos vahvistimen yhdistäisi sitä reippaasti kalliimpiin kaiuttimiin.
Myös tässä testissä
Bluesound Powernode Edge (N230)
Raaka voima ei ole kaikki kaikessa
Bluesoundin pieni 40-wattinen lyö kilpailijat laudalta äänenlaadullaan.
Harman Kardon Citation Amp
Suurin pienistä
Harman Kardon Citation Amp -vahvistimella on homma hanskassa.
Sonos Amp
Käyttäjäystävällisin valinta
Sonos Amp oli ensimmäisiä suoratoistolla varustettuja minivahvistimia. Ja edelleen Sonos on monihuonesoiton mestari.
WiiM Amp
Naurettavan edullinen
Sisäänrakennettu striimaus ja hyvä ääni tekevät Wiimin vahvistimesta todellisen löydön.