MSI on tehnyt meihin aiemminkin vaikutuksen hyvillä näytöillään. Tällä kertaa testaamme merkin QD-OLED-paneelia, jossa on kvanttipisteitä (Quantum Dots) värisuotimena. Tekniikka on tuttua Smasungin ja TCL:n televisioista, ja kun tekniikkaa hyödyntää OLED-paneelissa, ovat värit vieläkin eläväisemmät ja katselukulma laajempi – vaikka se on OLEDilla muutenkin erinomainen.

Kuvasuhde 21:9 on huomattavasti leveämpi kuin tavallinen 16:9, eli kuvaan mahtuu enemmän informaatiota. 34-tuumainen on korkeudeltaan 27-tuumaisen 16:9-näytön luokkaa, mutta leveydessä pikselien määrä kasvaa 2560:sta 3440:een. Lisäpikselien tuomalla tilalla näytetään enemmän kuvaa, sen sijaan, että ne käytettäisiin pikselitiheyden lisäämiseen.

Ruudun pinta on kiiltävä, vaikka useimmissa PC-näytöissä on tänä päivänä heijastamaton mattapinta. Näyttö estää silti hyvin heijastelua, joskin valoisassa huoneessa musta alkaa kallistua violettiin.

Liitännät

MSI:n näyttö vastaanottaa 4K 120 Hz -signaalia Xboxista tai PlayStationista ja skaalaa ne 1440p-laadulle. Silloin kuvan reunoille ilmestyvät mustat palkit, sillä konsolit eivät puolestaan tue laajakuvaformaattia.

MSI tarjoaa runsaasti liitäntävaihtoehtoja, kuten peräti neljä USB 3.2 -porttia. Lisäksi on DisplayPort 1.4 ja kaksi HDMI 2.1 -sisääntuloa sekä DisplayPort-yhteensopiva USB-C-portti 65 watin teholla kannettavaa varten. Aikamoista!

Jalustaa voi säätää vain korkeussuunnassa ja kallistaa pari astetta eteen- ja taaksepäin. Kääntyä se ei osaa.

RGB-valot ruudun pohjassa heijastavat sävyt pöydälle, mikä luo vinkeää tunnelmaa, kun pelaa iltahämärässä.

Kuvanlaatu

SDR-tilassa näytön kuva lähes neutraali. Kuva-asetuksia on paljon, mutta HDR-tilassa niitä ei voi käyttää. User Modella kuva on neutraalein, vaikkakin vihreää on liian vähän hyvin kalibroidun MacBook Pron referenssinäytön vieressä. Kuvassa on liikaa magentaa, mikä tuo turhan kalpeiden valkoisten kasvojen poskille turhan reippaasti vaaleanpunaista. Tummemmat ihonsävyt puolestaan saavat hyvännäköistä päivetystä, joka kuitenkaan ei vastaa tekijöiden luomaa värimaailmaa.

Kuvanlaatu on silti oikein hyvä. Kuva on terävä ja sysimustuus tuo syvyyttä kuvaan. 21:9 on kätevä Red Dead Redemption ja Destiny 2:n tapaisissa peleissä, joihin leveys avaa laajemman näkymän pelin maailmaan. Näytön resoluutio on kokoonsa nähden ideaali – isompi näyttö vaatisi isomman resoluution.

QD-OLED-tekniikan ansiosta katselukulma on todella laaja. Kaarevan paneelin ansiosta katsetta on helppo liikuttaa keskeltä reunoille. 1800R:n kaarevuus on sinänsä kuitenkin maltillinen (mitä suurempi luku, sen vähemmän näyttö kaartuu) eikä tuo peliin erityistä lisämaustetta.

MSI:n automaattihimmennys on onneksi hillittyä. Vaaditaan oikein kirkasta kuvaa oikein pitkäksi aikaa paikalleen jämähtäneenä, ennen kuin näyttö tummenee. Niinpä toiminto ei häiritse pelaamista tai elokuvien katsomista.

175 Hz

175 Hz:n virkistystaajuus on enemmän kuin tarpeeksi vannoituneimmallekin harrastajalle. Pelit toistuvat sulavasti, ja vaikka pinnistelenkin huomatakseni eron 240 Hz:n ja 175 Hz:n välillä, en havaitse mitään paitsi kaikkein nopeimpien liikkeiden kohdalla. En kieltäydy korkeammasta virkistystaajuudesta, mutta ei se saisi kuitenkaan häiritä muita ominaisuuksia. MSI suoriutuu kaikista peleistä hyvin – ja paremminkin.

Ei tekstinkäsittelyyn

QD-OLEDin erikoinen pikselirakenne sa tekstin näyttämään kummalliselta. Valkoinen teksti mustalla taustalla näyttää nauttineen sieniä ja lähteneen hippitripille, eikä värikkyys helpota myöskään vaihtamalla taustan valkoiseksi ja tekstin mustaksi. Kannattaa välttää kirjoittamista QD-OLED-näytöllä.

Yhteenveto: MSI MEG 342C QD-OLED

MSI:n QD-OLED on todella hyvä pelinäyttö, joka tarjoaa terävää kuvaa ja kylläiset värit. HDR-tilassa kuva ei ole aivan neutraali, ja kirkkaus saisi olla vähän kovempikin. Kuva näyttää silti mahtavalta, etenkin puolihämärässä huoneessa. 175 Hz:n virkistystaajuus on enemmän kuin riittävä ja 21:9-kuvasuhde täydellinen useimmille peleille. Paneelin pikselirakenteen vuoksi ei kuitenkaan voi suositella tätä näyttöä käytettävän tekstinkäsittelyyn.

MSI MEG 342C QD-OLED

High End

Myös tässä testissä

LG 45GR95QE

Mitkä kurvit!

LG 45GR95QE on todella kaareva näyttö, mikä tekee pelaamisesta vangitsevaa. Kuvanlaatukin on mainio.

Suuri ja hieno kuva, joka imaisee kaarevuutensa ansiosta heti mukaan toimintaan ja jota on mukava katsoa läheltä. Mahtavat värit ja musta. 240 Hz eli supernopea. 4K/120 Hz -tuki pelikonsoleille.

Kirkkaus voisi olla SDR-tilassa parempi, sillä näyttö heijastelee valoisassa. Mattapinta saa tekstin näyttämään vähän suttuiselta. Alhainen pikselitiheys, tässä koossa pitäisi olla 4K.

Lue koko testi

Samsung Odyssey OLED G9 (G95SC)

Mikä kuva!

Megaleveä 32:9-kuvasuhteen kuva viettelee – ja OLED-paneeliin yhdistettynä kokonaisuus luo aivan omanlaisensa pelikokemuksen!

Loistava kuvanlaatu ja täyteläiset värit. Lähes pohjaton musta. Megaleveä näyttö tempaa mukaansa ja tuo peleistä enemmän esiin. Nopea vasteaika.

Ei tukea pelikonsolien 4K/120 Hz-signaalille. Ei toimi tekstinkäsittelyyn. Päivitys heikensi SDR-tilan kirkkautta.

Lue koko testi

Philips Evnia 34M2C8600

Eniten vastinetta rahalle

Philips Evnia 34M2C8600 on lähes kaikilta ominaisuuksiltaan samanlainen kuin MSI – mutta onnistuu kuitenkin kokonaisuutena paremmin.

Erittäin hyvä kuvanlaatu lähes ilman säätöjä. Todella hyvä hinta-laatusuhde!

Pixel Refresh hämmentää.

Lue koko testi

Asus ROG Swift PG27AQDM

Kuvasuhde perus, kuvanlaatu erinomainen

Asus ROG -sarjan näyttö on niin hyvä, että se saisi olla isompikin!

Erittäin terävä, nopea ja pienen vasteajan näyttö, joka toistaa liikkeet saumattomasti. SDR-värit tehdasasetuksilla erinomaiset. Luokkansa paras jalusta, joka kääntyy joka suuntaan.

SDR-sisältöjen värit jäävät HDR-tilassa valjuiksi. Ei parhaimmillaan Windows-käytössä ja tekstien lukemiseen pikselirakenteensa vuoksi. Ehkä vähän pieni?

Lue koko testi

Geir Gråbein Nordby

(s. 1978): Toimittaja. Gråbein päätyi LB-toimituksen jäseneksi lähetettyään vuonna 2001 työhakemuksen väärään osoitteeseen – hän halusi hakea samannimiseen studioon ääniteknikoksi mutta onkin nyt työskennellyt puolet elämästään tekniikkatoimittajana. Gråbeinin erityisalaa ovat etenkin hifi, kuulokkeet ja kotiteatteri, mutta toisinaan hän ottaa haltuunsa muitakin alueita.