Tehdäänpä yksi asia heti selväksi: kotiteatterista ei voi puhua, ellei kotilaitteisto mahdollista surround-ääntä. Kotiteatterissa pitää lisäksi riittää tehoja toistamaan räjähdykset, lohikäärmeen karjahdukset ja ukkoset kunnolla. Tähän testiin valittiin neljä kotiteatterivahvistinta, jotka edustavat valmistajiensa huippumalleja, joten viemme kotiteatterin vielä vähimmäisvaatimuksia pidemmälle. Hyvien kaiuttimien kanssa puhe erottuu selvästi ja elokuvamusiikki soi kuin elokuvateatterissa. Se tarvitsee nimittäin muutakin kuin vain tehokasta pauketta: aidosti erinomainen elämys vaatii vivahteita. Kahisevat lehdet, ulvova tuuli ja luolan kaiku – niitä ei luoda tehoilla, vaan äänisignaalin herkällä käsittelyllä.
Eikä pidä unohtaa musiikkia. Olipa kyseessä elokuvaraita tai muu musiikki, tarvitaan sen käsittelyyn toisinaan silkkihansikkaita ja toisinaan brutaalia dynamiikkaa. Ja riippumatta siitä, onko käytössä kaksi vai useampia kanavia. Se maksaa.
Aikoinaan ihminen selvisi kotiteatterivahvistimelle, jossa oli viisi vahvistinkanavaa, etu-, taka- ja keskikaiuttimilla sekä subwooferilla. Tämänkaltaisen vahvistimen tekeminen on melko yksinkertaista hommaa, sillä komponenteille on kotelossa hyvin tilaa ja tuuletustakin on riittävästi. Sitten tuli 7.1-ääni, mikä tarkoitti kahden lisätakakaiuttimen lisäämistä settiin oikean surroundin aikaansaamiseksi. Se söi vahvistimelta enemmän tilaa ja teki niistä kalliimpia.
Kohdeperusteista ääntä
Viime aikoina ovat yleistyneet kohdeperusteiset ääniformaatit, joista soihdunkantajana kulkee Dolby Atmos. Sen ansiosta kuulija erottaa, missä kohtaa kolmiulotteista tilaa ääntä tuottava kohde tarkalleen sijaitsee. Niinpä tarvitaan katosta kimpoavaa ääntä ja yhtäkkiä huomaa tarvitsevansa useampia kanavia kuin ennen. Neljä kattokaiutinta on optimaalinen määrä, ja edelleen tarvitaan seitsemän korvan korkeudella sijaitsevaa kaiutinta ja subwoofer. Kokonaisuutta nimitetään 7.1.4-konfiguraatioksi. Jotta vahvistin pystyy käsittelemään tämän määrän kanavia laadukkaasti, pitää katse suunnata valikoiman kalliimpaan päähän. Äänen vahvistaminen ei riitä, vaan lisäksi se on käsiteltävä, mikä vaatii suoritustehoa ja elektronisen kohinan hallintaa. Digitaalinen muuntaminen jopa yhdestätoista kanavasta vaatii laadulta paljon.
Kaikki tämän testin neljä surround-vahvistinta tukevat 11-kanavaista kotiteatteria ja Dolby Atmos 7.1.4:ää. Yamaha RX-A3060 on ainoa, joka taritsee ulkoisen päätevahvistimen pystyäkseen tähän.
Äänenpalautus
Jos haluaa saada televisiosta surround-ääntä – mikä kannattaa etenkin Netflixin, HBO:n ja vastaavien kohdalla – onnistuu se helposti. Ääni siirtyy televisiosta takaisin vahvistimen HDMI-ulostuloon äänenpalautuskanavaa (ARC, Audio Return Channel) pitkin. Netflixillä on tuki Dolby Atmosille joidenkin sarjojen kohdalla, mutta ARC ei riitä siihen; on oltava Enhanced Audio Return Channel (eARC), jotta televisiosta saa ulos Dolby Atmos -ääntä ja ylipäätään pakkaamatonta surround-ääntä. Denon AVR-X6400H ja Marantz SR8012 suoriutuvat tästä jo, ja meille on vahvistettu, että myös Yamaha RX-A3070 saa lähitulevaisuudessa eARC-päivityksen. Pioneer SC-LX901 on muita hieman vanhempi malli, eikä siitä löydy tarvittavaa HDMI 2.0B -sisääntuloa eARC:n hyödyntämiseen. Silloin ratkaisu on katsoa Netflixiä jostakin muusta videolähteestä kuin televisiosta.
Video
Kotiteatterivahvistimen on pystyttävä siirtämään videota soittimesta tai pelikonsolista televisioon tai videotykkiin, joten sen on tuettava monia erilaisia videoformaatteja. Vähimmäisvaatimus on HDMI 2.0 ja HDCP 2.2, joiden ansiosta vahvistin käsittelee ja siirtää ultrakorkearesoluutioista 4K-videota. Niiden ansiota on myös entistä laajempi väriskaala ja harmaan asteikon parempi dynamiikka (HDR). Kuumin HDR-videoformaatti on Dolby Vision, ja uusimman päivityksen kanssa kaikki testin vahvistimet pystyvät siirtämään HDR-kuvaa signaalinlähteestä televisioon tai projektoriin.
Pitäisikö odottaa HDMI 2.1:ä?
Vuoden 2018 aikana tulemme näkemään HDMI 2.1:n, joka tukee entistä suurempaa kaistanleveyttä ja resoluutiota. Se tuo mukanaan 8K-videon ja 4K-videon 120 fps:n (frames per second) kuvanopeudella. Testivahvistimemme eivät tähän pysty. Ennen kuin lopetat lukemisen, kannattaa muistaa, etteivät nämä formaatit tule yleistymään vielä moneen vuoteen. HDMI 2.1 on lisäksi täysin yhteensopiva HDMI 2.0:n kanssa, ja videoformaatti, joka vaatii suurempaa kaistanleveyttä skaalautuu alaspäin sen mukaan, mikä on vahvistimen tukema suurin mahdollinen resoluutio. Mikäli päädyt koskaan hankkimaan 8K-television ja vastaavaa ohjelmaakin tuotetaan jossain, on ratkaisu liittää kaikki videolähteet suoraan televisioon ja lähettää ääni edelleen äänenpalautuskanavan kautta vahvistimeen. Pioneer on edelleen tässä suhteessa hitusen vanhentunut eikä tue korkearesoluutioista ääntä tähän tapaan vanhemman mallisen ARC:n vuoksi.
Suoratoisto ja sovellukset
Kotiteatterivahvistimen on tietysti pystyttävä myös striimaamaan musiikkia. Kaikki testilaitteet tekevät niin verkon kautta ja niissä on esimerkiksi Spotify ja Tidal valmiina. Lisäksi niissä on monihuoneominaisuus, jonka ansiosta ne toimivat muissa huoneissa olevien kaiuttimien kanssa.
Kaikkia vahvistimia voi ohjata mobiilisovelluksella, mikä helpottaa suoratoistoa.
Denon AVR-X6400H
Tanssia pilvien päällä
Denon seuraa aikaansa uudella huippuvahvarillaan, joka sekä kuulostaa hyvältä että on helppo käyttää.
Marantz SR8012
Kun ballerina singon hankki
Marantzin ensimmäinen 11-kanavainen vahvistin jättää kaikki muut varjoonsa.
Yamaha RX-A3070
Melkoinen muskelikimppu
Yamahan lippulaivamalli saa lahkeet tärisemään voimallaan.
Pioneer SC-LX901
Luottokamaa
Äänen puhtaus, dynamiikka ja tehot ovat kunnossa, mutta käytettävyys ei niinkään.