Passiivisen televisiontuijottelun sijaan yhä useampi viihdyttää itseään pelaamalla – ja olemalla osa toimintaa.
Olemme testanneet monia raskaan sarjan pelitietokoneita, mutta vähemmälläkin itse asiassa pärjää. Tähän testiin löysimme kahdelta peliasiantuntijalta kaksi näppärää pöytäkonetta, jotka eivät kustanna koko omaisuutta ja jaksavat silti pyörittää useimpia pelejä. Kaiken huipuksi ne ovat niin kompakteja, etteivät ne syö koko työpöytää, ja ne vieläpä näyttävät tyylikkäiltä!
Molemmat koneet muistuttavat ulkonäöltään enemmän pelikonsoleita kuin perinteisiä tietokoneita: kapeat laitteet on tarkoitettu sijoitettavaksi pystyyn television tai näytön viereen.
Näytönohjain on (lähes) kaikki kaikessa
Pelikoneen sydän on näytönohjain. Näytönohjaimen prosessori on usein paljon tietokoneen omaa prosessoria tehokkaampi, minkä ansiosta realistiset 3D-grafiikat muistuttavat kuvanlaadultaan ja resoluutioltaan uusimpia elokuvia. Molemmissa testikoneissa on Nvidian GeForce GTX 1060 -näytönohjain. Se on tällä hetkellä Nvidian kolmanneksi paras malli, joka suoriutuu kaikesta muusta paitsi aivan uusimmista ja grafiikoiltaan vaativimmista peleistä.
Tekninen kehitys on kuitenkin julmaa eikä säästä uhrejaan. Kannettavan tietokoneen kohdalla tämä tarkoittaa varmaa kuolemaa, sillä näytönohjain on integroitu emolevyyn. Useimmissa pöytäkoneissa tilanne on toinen, sillä niiden elämää voi jatkaa näytönohjainta vaihtamalla. Näin on myös kahden testikilpailijamme kanssa, ja niissä on koostaan huolimatta ylimääräinen korttipaikka tätä varten.
Prosessori
Näytönohjain on tärkeä, mutta prosessoria ei toki kannata unohtaa. Vaativat pelit tarvitsevat paljon suoritustehoja, ja käytännöllisesti katsoen vaihtoehdot ovat Intelin Core i7 ja i5. Ensimmäisessä on neljä ydintä ja kahdeksan säiettä, kun taas i5:n parhaissakin versioissa on neljä ydintä mutta vain neljä säiettä. Karkeasti voisi sanoa, että i7 jaksaa suorittaa tuplasti niin paljon samanaikaisia tehtäviä kuin i5. Joissakin i5-versioissa on vain kaksi ydintä, mutta sellaiset eivät enää sovikaan raskaaseen työhön kuten peleihin. Kannattaa myös varmistaa, että prosessori edustaa viimeisintä sukupolvea (Kaby Lake/7. sukupolvi).
RAM pitää Windowsin pystyssä
Tätä ei voi toistaa liiaksi: RAM-muisti on Windows-käyttöjärjestelmän sielu. Siellä sijaitsevat fyysisesti kaikki suoritettavat ohjelmat – mukaan lukien käyttöjärjestelmä itse. Mitä isompia ja suurempia ohjelmia on suoritettava, sitä suuremman RAM-muistin ne vaativat. Jos RAM-muistia on liian vähän, tulee tietokoneesta hidas, sillä kone alkaa ladata vähäisemmät tiedot ja ohjelmat kovalevyltä, joka on todella paljon RAM-muistia hitaampi. Pelikoneelle 8 GB RAM on minimi, mutta 16 tai 32 GB:stä on oikeasti suurta hyötyä. Konetta ostaessa on hyvä katsastaa, voiko RAM-muistia lisätä jälkikäteen.
Paikka kaikelle
Viimeinen tärkeä seikka PC:n suorituskyvyn kannalta on kovalevy. Kovalevy säilöö ohjelmat ja datan, ja koneen käynnistyessä tuhannet tiedostot ladataan sieltä. Nopea SSD-kortti ilman liikkuvia osia on muuttunut superkalliista luksustuotteesta vakiovarusteeksi. Sen ansiosta Windowsin käynnistysaika ja pelien lataaminen vie muutamia sekunteja minuuttien sijaan. Tilaa on tosin vähemmän, joten koko pelikokoelman pitäminen yhtä aikaa asennettuna on mahdotonta.
Asus Gr8 TO222
Hyvää vastinetta euroille
Pienemmän budjetin ei tarvitse tarkoittaa tyytymistä hitaampiin ja tökkiviin peleihin, osoittaa Asus Gr8.
MSi Trident 3 VR7RC-241EU
Konsolin kuolemaksi
MSi Trident 3 ei vie pelikonsolia enemmän tilaa televisiotasolta, mutta se tarjoaa konsolia enemmän mahdollisuuksia ja muskeleita.
