Marshall Minor III:n kotelo lainaa designissaan paljon Marshallin kitaravahvistimilta: esiin työntyvä logo ja röpelöinen muovipinta ovat tuttuja treenikämpiltä. Itse kuulokenapit muistuttavat vahvistimien vääntönuppeja.
Muotoilusta johtuen näissä kuulokkeissa ei ole silikonisovitteita, ja Applen AirPodsien tapaan tikkumaiset kuulokkeet eivät tiivistä korvakäytävää umpeen. Ratkaisu on minusta usein istuvuuden kannalta todella hyvä, ja samalla vältetään kuulokkeiden narskuminen korvissa, mikä tuntuu vähän siltä kuin olisi veden alla. Miinuksena bassontoisto on usein heikompaa.
Lue myös: Marshall Motif A.N.C – Marshall-soundia ja hyvää vastamelua
Kannattaa huomioida, ettei Minor III ei tue Marshall Bluetooth -sovellusta, vaikka se kehotetaankin lataamaan, kun kuulokkeet yhdistää ensimmäistä kertaa Androidiin. Ensimmäisellä kerralla paritus tehdään pitämällä kuulokkeet kotelossaan ja painamalla pitkään kotelon pohjassa olevaa nappia. Sitten ne ilmestyvät kännykän tai kannettavan Bluetooth-laitteiden listalle.
Akunkesto on hyvä 5 plus 20 tuntia. Androidin käyttäjät voivat nauttia paremmasta aptX-äänestä, mutta Apple-käyttäjille ei ole tarjolla AAC:ta, vaan he joutuvat tyytymään SBC:hen.
Kuva: Geir Gråbein Nordby
Marshall Minor III:n äänenlaatu
Ennakko-oletukseni istuvuudesta pitivät paikkansa. Kuulokkeet tuntuvat mukavilta, ja jos tykkää pysyä kartalla ympäristön tapahtumista ja unohtaa, että mitään kuulokkeita onkaan, on Marshall harkitsemisen arvoinen.
Kunhan ei ole turhan tarkka äänenlaadusta. Keskirekisteri on saanut kaiken huomion, joten vaikkapa Jack Harlow’n terävä diskantti ei varsinaisesti hivele korvia. Marshall on miettinyt ehkä liikaa omia kitarakaappejaan, sillä bassoa on tuskin lainkaan. Tältä varmaan kuulostaisi soittaa omaa soittolistaansa Marshallin vahvistimen kautta, sillä äänikuvan perusta puuttuu oikeastaan kokonaan.
Kitarat ja laulu toistuvat hyvin, mutta piano ansaitsisi alaäänensä, ja Esther Abramin viulu Joutsenlammen kauniissa tulkinnassa jää epäuskottavan latteaksi. Kuin pitäisi matkaradiota korvassa.
Voi olla, että ongelma on korvakäytävissä, sillä olen lukenut positiivisempiakin arvosteluja Marshallista. Omiin korviini ääni on kuitenkin liian ohut ja bassoton, ja koska silikonisovitteita ei ole tarjolla, ei istuvuutta saa mitenkään säädettyäkään.
Positiivista on kuitenkin puheen äänenlaatu, ja jopa 70 dB:n pink noise -taustahälyllä ei saa peitettyä puhetta, joka säilyy selkeänä.
Myös tässä testissä
JBL Tune 130NC
Loistopaketti
JBL Tune 130NC on äänenlaadultaan parhaimpia alle sadan euron kuulokkeita, varsinkin pienen säädön jälkeen.
Sudio E2
Kovat odotukset, upea toteutus
Sudio E2 tarjoaa muiden muassa 3D-ääntä ja edistykselliset puhemikrofonit – ja on vallan hyvä ostos.
Belkin Soundform Rise
Käyttäjäystävällisyys miinuksella
Belkin Soundform Risen sointi on hyvä ja tasapainoinen, mutta ärsyttävä vika pilaa kokonaisuuden.
OnePlus Nord Buds
Mainiota ääntä edullisesti
OnePlus on keskittynyt oleelliseen Nord Budsien kohdalla ja panostanut tärkeimpään: ääneen.
Samsung Galaxy Buds2
Samsungin paras
Samsung Galaxy Buds2 tarjoaa täyteläistä ja erinomaista äänenlaatua – ja vieläkin parempaa, jos omistaa Samsungin puhelimen.
JBL Tune 230NC
Hyvä kuuntelemiseen, vielä parempi puhumiseen
JBL Tune 230NC tarjoaa parempaa äänenlaatua puheluihin kuin suurin osa, ja ääni on muutenkin hyvä – etenkin hyvän taajuuskorjaimen ansiosta.
Urbanears Boo Tip
Keskinkertaisuutta koko rahalla
Urbanears Boo Tip istuu hyvin ja on helppo käyttää. Kiinnostavia ominaisuuksia ei ole tarjolla, ja ääni on liian tylsä.
Skullcandy Indy ANC
Bassonrakastajille
Skullcandy Indy ANC iskee kovaa bassollaan ja tarjoaa vihdoin myös vastamelun.
Creative Outlier Pro
Pitkä akunkesto
Creative Outlier Pro korjaa aiempien Creative-kuulokkeiden puutteita tarjoamalla loistavaa ääntä ja akunkestoa. Iso akku tosin kasvattaa myös kuulokkeiden kokoa.