Joulukuun puolivälissä LB Ääni & Kuva kutsuttiin erittäin salaiseen (!) näytökseen, jossa esiteltiin HBO Maxin tuorein jättisatsaus: pian nähtäville tuleva alkuperäissarja The Last of Us.
Odotuksemme eivät olleet hirvittävän korkealla, sillä tiesimme sarjan perustuvan tietokonepeliin ja teemana olevan vieläpä zombit.
Varokaa sieniä!
Sarjan tapahtumat saavat alkunsa Herran vuonna 1968, kun vakavamielinen pandemia-asiantuntija (John Hannah) kertoo, ettei maailman väestö voi selvitä aggressiivisesta sieni-infektiopandemiasta. Tämä sieni (toisin kuin myös sienistä saadut penisilliini ja LSD) hyökkää ihmisen aivoihin ja ottaa isännän haltuunsa muuttaen hänet zombiksi.
Lakonisesti hän toteaa, ettei tällaiseen ole parannuskeinoa, ja jos sieni lähtee leviämään, ”we lose”! Jotta sieni kuitenkin voisi elää ihmisessä, pitäisi Maapallon lämpötilan ensin nousta pari astetta…
Sarja perustuu Neil Druckmannin luomaan samannimiseen Naughty Dogsin tietokonepeliin. Druckmann on myös toiminut sarjan käsikirjoittajana, kun taas ohjauksesta kunnian ottaa Craig Mazin.
Lue myös: Mahtisormukset mahtitehostein
The Walking Dead ja Fear The Walking Dead ovat keränneet mittavan fanikunnan ja miljoonia suoratoistoja eikä zombielokuvista ja -sarjoista ole muutenkaan pulaa, vaikka genre ei kaikkein suosituimpia olekaan. HBO Maxin uutuus tarjoaa kuitenkin paljon muutakin kuin verenhimoisia zombeja.
Ihmiskunnan romahdus
Hyppäämme savuisesta tv-studiosta vuodesta 1968 vuoteen 2003 ja Texasin Austiniin, jossa yh-isä Joel Miller (Pedro Pascal, The Mandalorian, Narcos) yrittää kasvattaa tyttärestään Sarahista (Nico Parker) kunnon kansalaista.
Joelin elämä pyörii Sarahin ympärillä, ja niin myös hänen veljensä Tommyn (Gabriel Luna). Rakennusalalla työskentelevät veljekset ovat suoraselkäisiä miehiä, joiden pää ja sydän ovat paikoillaan.
Eräänä tavallisen päivän iltana Sarah antaa isälleen syntymäpäivälahjaksi kunnostamansa vanhan kellon. Seuraavana aamuna hän herää sireeneiden, helikoptereiden ja armeijan joukkojen meteliin. Uutisissa ihmisiä käsketään pysyttelemään sisätiloissa.
Toiminta käynnistyy kunnoilla, kun iäkäs naapurinrouva Adler muuttuu yhtäkkiä verta janoavaksi hulluksi – jonka Sarahin isä joutuu lopulta ampumaan. Eikä tilanne siitä muutu paremmaksi.
Tervetuloa anarkiaan!
Vuonna 2023 on kulunut 20 vuotta siitä, kun hirvittävä sieni tappoi suurimman osan maailman väestöstä autioittaen suurkaupungit, tuhoten infrastruktuurin ja ajaen harvat eloonjääneet ahtaisiin, tarkasti vartioituihin karanteeneihin. Ei ihan koronasulku, mutta vähän sinne päin!
Armeijan jäykän (ja melko fasistisen) hallintoalueen ulkopuolella hulluiksi tappajiksi muuttuneet sairastuneet kylvävät kauhua. Kukaan ei ole turvassa piikkilanka-aitojen ulkopuolella.
Joel ansaitsee elantonsa nyt Bostonissa hanttihommia tehden. Tommy-veljestä ei ole kuulunut mitään muutamaan kuukauteen, joten Joel päättää lähteä etsimään häntä. Vaarallista matkaa varten tarvitaan kuitenkin auto, aseita ja muita varusteita.
Fireflies-kapinallisliikkeen energinen johtaja Marlene (Merle Dandrige) haluaa lähettää matkaan myös pienen Ellie-tytön (Bella Ramsey), jonka määränpää on maan toisella puolella oleva sijaitseva kapinallisten päämaja.
Vastahakoisesti Joel ja hänen ”taistelusiskonsa” Tess (Anna Torv) suostuvat ottaman Ellien mukaansa zombimaan halki – onhan kyseessä Tommyn henki.
Räiskintäpelistä laatusarjaksi
Alkuperäinen The Last of Us on first person shooter -peli, jossa pelaaja eläytyy Joelin hahmoon tavoitteenaan tappaa mahdollisimman paljon zombeja. Sarja olisikin voinut edetä Bostonista pelkkään zombiräiskintään, mutta kaikeksi onneksi näin ei käy. The Last of Us on harvinaisuus: zombisarja isolla sydämellä ja aivoillakin.
Sarjan ytimessä on ihmisyyden voima ja selviytymishalu – olivatpa olosuhteet millaiset tahansa. Kohtaamme epätoivoisia ja toisinaan maanisiakin hahmoja äärimmäisessä kurjuudessa, mutta heissäkin elää vielä kipinä, jonka avulla he jatkavat taistella elämänsä puolesta.
Etenkin Joelille viimeiset 20 vuotta ovat olleet vaikeita ja tehneet hänestä kylmän ja tunteettoman. Päähenkilö on olemassa, vaan ei elä.
Painajaismaailma paljastuu
Jokainen jakso on oma lukunsa, jossa kuvataan matkan varrelle sattuvia kaupunkeja ja ihmisiä flashbackien saattelemana.
Osa jaksoista on välietappeja, joissa ei juuri mitään merkittävää tunnu tapahtuvan, mutta nekin syventävät ja laajentavat tarinaa. Erityisen mieleenpainuva on Billistä (Nick Offermann) kertova jakso: Bill on linnoittautunut omaan pieneen lähiöönsä, jossa hän elää elämäänsä mukavuuksien keskellä melkein kuin silloin ennen – kunnes ärsyttävä ulkopuolinen tunkeutuu rikkomaan hänen rutiininsa.
Sarjassa kuvataan hienosti myös äärirajoilla elävien ihmisten eläimellisiä vaistoja. Kaikki taistelevat kaikkia vastaan, ja vahvin voittaa.
Druckmannin apokalyptisessa versiossa vuosi 2023 on hylännyt demokratian ja ihmiset ovat riippuvaisia ”lauman” tuesta. Vieraat ovat vihollisia, jotka joko kantavat sienitartuntaa tai haluavat varastaa lauman vähäisiä hyödykkeitä. Tätä kuvaa esimerkillisesti anarkistisessa Kansas Cityssä elävä Kathleen (Melanie Lynskey), joka osoittaa, ettei ihmisen elämä ei ole kärpästä kummempi.
Joel ja Ellie taistelevat tiensä läpi erilaisten maisemien aina preerialta vuoristoon ja raunioituneista pilvenpiirtäjistä synkkiin kellareihin. Kaksikko kulkee vihamielisissä ympäristöissä kulkien vaihdellen autolla, hevosin tai omin jaloin.
Ihmisyys keskiössä
Pascalin ja Ramseyn välinen kemia on sarjan valttikortti. Pascalin monipuolisuus näyttelijänä pääse hyvin esiin, kun hän esittää uskottavasti kompleksista Joelia. Ramseyn esittämä Ellie puolestaan on poikatyttö, joka ei hätkähdä pelottavia tilanteita. Hieman karikatyyrimäiseksi kallistuvaan Ellieen kiintyy väkisinkin sarjan edetessä. Esimerkiksi kohtaus, jossa Ellie haaveksii hylätyssä ostoskeskusessa siitä, millaista nuorison huoleton elämä onkaan ollut 20 vuotta aiemmin, on koskettava.
Joel taas on aluksi jäänkova tappokone, joka suostuu ottamaan Ellien mukaan itsekkäistä syistä. Hänen hahmonsa muutos on sarjan kiehtovinta antia, ja Pascal tekee kehityskaaresta uskottavan.
Trigger-happy
Ei The Last of Us -sarjasta toki toimintaa ja zombimäiskettä puutu. Joel on tietenkin varsinainen mestariampuja, jonka temppuja mielellään katselee.
Myös erikoistehosteet tekevät vaikutuksen. Tehosteiden tekijät ovat saaneet vapaat kädet luoda sieni-ihmisistä kammottavia näkyjä lonkeroisine leukoineen ja verisine hampaineen.
Zombien lisäksi tehostebudjetilla on saatu aikaan myös häiritseviä näkyjä tunnettujen paikkojen apokalyptisistä versioista, joissa luonto ja hirviöt ovat ottaneet vallan. Tyylikästä ja niin karmivaa!
Osalle intensiivisimmät zombimittelöt voivat olla liikaa, mutta kuten todettua, sarjalla on muutakin annettavaa. Haluaisin rohkaista antamaan sarjalle mahdollisuuden, vaikka ei väkivaltaviihteen ystävä yleensä olisikaan.
Kukapa olisi nimittäin uskonut, että annamme ilomielin 5 tähteä zombisarjalle?! The Last of Us kuitenkin ansaitsee kiittävän arvionsa, sillä sarja onnistuu viihdyttämään ja pelottamaan samalla, kun se toimii tunteellisena kehityskertomuksena – ei mikään helppo yhdistelmä! Lisäksi sarja on teknisesti onnistunut timantti, joka tihkuu laatua.
The Last of Us -sarjan maailmanlaajuinen ensi-ilta on HBO Maxilla maanantaina 16.1.2023. Arvostelu on tehty koko kauden perusteella, joskin osa erikoistehosteista oli katsottaessa vielä viimeistelyä vailla.
