Maailman parhaat vastamelukuulokkeet ovat saaneet perijän, joka on kaikin puolin vielä parempi kuin edeltäjänsä. Musiikin tyylistä riippumatta kaikki kuulostaa paremmalta: rytmi vie mennessään ja huomaan napsuttelevani sormiani kappaleiden tahtiin. Ulkopuolinen häly vaimentuu entistä paremmin, ja se ei ole mikään pikkujuttu. Mutta nyt menen jo itseni edelle, eli aloitetaanpas alusta.
Sony – vastamelun valtias
Olemme pitäneet Sonyn WH-1000XM3 -kuulokkeita markkinoiden parhaana vastemelumallina, johon olemme verranneet kaikkien muiden aktiivista vastamelua. Yksikään ei ole yltänyt näin hyvälle tasolle ulkopuolisen melun vaimentamisessa, mikä on tehnyt Sonyn kuulokkeista täydellisen vaihtoehdon lento-, juna- tai oikeastaan mille tahansa matkalle ja muihinkin ympäristöihin, joissa haluaa keskittyä ilman hälyä. Kuulokkeiden oma suhina on hiljaisempaa kuin muilla, tuskin havaittavissa. Loistavalla vastamelulla on hintansa, eli hieman luonnoton vakuumifiilis, joka vastaavasti on pienempi haitta kuulokkeissa, joiden vastamelu ei ole yhtä tehokasta, kuten Bose NCH 700:ssa.
Lue myös: 7 edullista vastamelukuuloketta – Stressi pois vastamelukuulokkeilla
Jos musiikin laatu on itselle tärkein juttu eikä vaadi vastamelulta äärimmäistä tehokkuutta, on tarjolla parempiakin vaihtoehtoja – vaikka ei Sonyn tarvitse hävetä äänenlaatuaankaan. Ei ihme, että kihisimme odotuksesta kuultuamme, että Sonyn huippumalli oli saamassa seuraajan WH-1000XM4-mallista. Olisiko uudessa mallissa oikeasti tehty parannuksia, vai olisiko se vain uusilla ominaisuuksilla päivitetty versio? Vihdoin kuulokkeet ovat täällä, ja sain kesällä testattavakseni demokappaleen uutuudesta.
Lähes identtiset
Ei ehkä ihme, jos uudet kuulokkeet näyttävät aivan samalta kuin edeltäjänsäkin. Pieni NFC-merkki vasemmassa kupissa on muuttunut samanväriseksi kuin kuulokkeet muutenkin. Ja yksi nappi on vaihtanut nimeä: NC/AMBIENT on nyt CUSTOM. Muuttunut on nimittäin sen toimintakin: nappia voi käyttää myös puheavustajan aktivoimiseen. Vanhemmassakin mallissa se onnistuu päivityksen myötä.
Kun katsoo kuulokkeiden rakennetta tarkalla silmällä, huomaa, että saranoita ympäröi pienemmät raot, ja pehmusteet ovat halkaisijaltaan vähän isommat, joten ne ympäröivät korvat paremmin. Pehmusteet ovat myös entistä paksummat ja pehmeämmät ja kupit taas litteämmät. Sony kehuskelee myös, että kuulokkeet ovat entistä kevyemmät. Ja ovathan ne, peräti yhden (1!) gramman. En huomannut eroa painossa tai istuvuudessa edeltäjään verrattuna, mikä on täysin hyväksyttävää, sillä kuulokkeet olivat jo valmiiksi todella mukavat.
Teknisiä parannuksia
Käytön kannalta kuulokkeet ovat kokeneet pieniä mutta tärkeitä parannuksia. Ensinnäkin tarjolla on vihdoinkin Bluetooth 5, mikä mahdollistaa kahden laitteen yhdistämisen samanaikaisesti. Kätevästi voi siis käyttää kuulokkeitaan musiikin kuunteluun tai videokokouksiin tietokoneella ja vastata silti kuulokkeet päässä puhelimeen, ilman, että tarvitsee valita yhtä kytkettyä laitetta kerrallaan ja vaihdella niiden välillä.
Parempia puheluita
Puheluiden laatu on parantunut sitten viime näkemän: konsonantit toistuvat ilmavammin ja painokkaammin tehden koko puheesta selkeämpää. Jabra Elite 85h -mallin puhelulaatuun on vielä matkaa, mutta WH-1000XM4 kuuluu silti tällä saralla parhaimmistoon.
Puhu puhuaksesi
”Speak to chat” on myös uutta. Musiikki menee automaattisesti pauselle, kun alkaa puhua. Saalla ympräistön ääniä vahvistetaan, joten puhuja kuulee paitsi oman äänensä, myös keskustelukumppanin ilman, että kuulokkeita tarvitsee riisua. Toivottavasti kaikki elämäni ärsyttävät tyypit eivät saa vihiä tästä ominaisuudesta: ”Äläpä esitä, ettet muka kuule minua – tiedän, että kuulet ihan hyvin!”
Mukautuva ääni säätää vastamelua ja ulkoa tulevan äänen määrää käyttäytymisen ja ympäristön mukaan. Kuulokkeet vastaanottavat puhelimen GPS- ja WiFi-verkkotietoja ja tietävät siis, oletko kotona, toimistolla vai lentokentällä. Kuulokkeet säätävät ääntä sitten sijainnin mukaan. Jokseenkin pelottavan kuuloista, mutta laiskan ihmisen laitteet tietävät muutenkin jo kaiken käyttäjästään. Se vähä, mitä pääsin kokeilemaan, näytti toimivan hyvin. Aika siistiä, että kuulokkeet osaavat lentokentällä vaihtaa asetukselle, jossa kuulutukset kuuluvat läpi. Näinä aikoina en tosin todellakaan ole käynyt lentokentällä, joten en päässyt kokeilemaan juuri tätä ominaisuutta käytännössä.
Akunkesto
Huhuista huolimatta akunkesto ei ole uudessa mallissa pidentynyt. Vastamelun kanssa musiikkia voi kuunnella 30 tuntia ja ilman vastamelua 38 tuntia. Se on kyllä enemmän kuin tarpeeksi.
Parempaa ja nopeampaa vastamelua
Koska pidän yleensä kaikki tarpeettomat lisäominaisuudet suljettuna, olen eniten kiinnostunut äänenlaadusta ja vastamelusta. Onko se parantunut viime kerrasta?
Kyllä, ja kyllä. M4-version ääni ulottuu matalammalle, mikä on sekä kuultavissa että mitattavissa. Ero entiseen ei ole valtava, eikä päde kook taajuusalueeseen. Käytännössä nykytilanne kuitenkin tuntuu paremmalta, olinpa sitten ulkona rakennustyömaan vieressä tai soitin vaaleanpunaista kohinaa kaiuttimista. M4 tekee päähän vakuumimman olon kuin edeltäjänsä, sillä vastamelu on tehokkaampi. Useimmat tottuvat tunteeseen nopeasti, mutta jos siitä ei vain pääse yli, voi Bose NCH 700 olla parempi vaihtoehto.
Soitin kaiuttimista staattista vaaleanpunaista kohinaa (pink noise) 90 dB:n voimakkuudella ja kuulokkeet mittalaitteeseen kiinnitettynä. M4 vaimentaa hieman paremmin basso- ja keskirekisteriä. M3 vaimentaa paremmin korkeita taajuuksia aina 10 kHz:iin asti, jossa M4 vetää taas pidemmän korren. Kuulokkeet noudattelevat aika samanlaista linjaa yleisesti ottaen, mutta käytössä koin M4:n hiukan paremmaksi kuin M3:n.
Äkilliset äänet vaimenevat entistä paremmin
Halusin mitata, miten kuulokkeet reagoivat kaiuttimista soitettuun laukauksen ääneen. M4 seuraa signaalia nopeammin eli vaimentaa hieman paremmin tällaisia yhtäkkisiä ääniä. Ja niitähän tulee jatkuvasti, silloinkin kun on vain kävelyllä metsässä. Koska M3 oli jo markkinoiden paras vastamelukuuloke, voi tämän perusteella turvallisesti julistaa M4:n vastamelun uudeksi valtiaaksi. Voitto on pieni edeltäjäänsä verrattuna, mutta ratkaisevan suuri kaikkiin muihin nähden.
Musiikista
Harva kuitenkaan kuuntelee kuulokkeistaan hiljaisuutta – sen sijaanhan voisi hankkia kuulosuojaimet. Kun musiikista on puhe, ovat odotukset aika korkealla, sillä edeltäjän äänenlaatu oli niin hyvä. Bassoa oli kunnolla ja volyymiäkin riitti enemmän kuin kilpailijoilla. LDAC-koodekin ansiosta musiikkia saattoi soittaa lähes CD-laatuisena.
Etenkin diskantissa LDAC:n edut erottuvat, ja tässä oli WH-1000XM3:n suurin heikkous. Diskantin pienen utuisuuden vuoksi oli vaikea kuulla eroa, olipa sitten siirto tehty LDAC:ia tai AAC:tä käyttäen.
1000XM4:llä eron sen sijaan kuulee. Demoversiossani ei ollut LDAC-tukea, mutta testin viime vaiheilla sain vielä kauppoihin tulevan version käsiini ja saatoin soittaa LDAC:n kanssa jopa 24 bitin/48 kHz:n laadulla. Ja se vasta oli jotain!
Enemmän ilmaa ylärekisterissä
Ylä-äänissä on nyt selvästi enemmän ilmaa ja energiaa kuin ennen. Piano kuulostaa enemmän itseltään ja jousisoittimista on pyyhitty vanhat rasvat soiden terävämmin ja pidemmin. Tilantuntu kasvaa isommaksi, ja kaiken kaikkiaan M4 on suurempi ilo korville kuin edeltäjänsä. Radioheadin remasteroitu ja korkearesoluutioinen Exit Music (For a Film) todistaa tämän: sen on saatavilla Amazon Musicista 24 bitin/96 kHz:n versiona, mikä kuulostaa upealta, vaikkakin edullinen Motorolan Android-puhelimeni skaalaakin sen 48 kHz:iin LDAC:lla. Silti se kuulostaa paremmalta kuin M3:lla.
Khalidin Free Spirit on hieno r’n’b-balladi, jonka suuri äänimaisema pääsee oikeuksiinsa M3-kuulokkeita korkeamman resoluution ansiosta ylä-äänten kohdalla.
Tiukempi basso
Bassorekisteri soi tiukemmin ja kiinteämmin uusilla kuulokkeilla. Mittauksen mukaan bassovaste on melko samanlainen, paitsi alle 30 Hz:issä, jossa edeltäjä kulkee lineaarisesti aina 10 Hz:iin saakka, kun taas uutuus tekee poikkeaman 40 Hz:n kohdalla. Se ei ole välttämättä haitta, kun kyseessä on näin pienet elementit (40 mm) Jos pakottaa kuulokkeensa liian matalalle, se voi syödä nopeutta, mikä saattaa olla tilanne tässä tapauksessa.
Bassoa ei mielestäni ole liian vähän, vaan se kuulostaa lineaarisemmalta ja erottelevammalta kuin edeltäjässä. Alle 400 Hz:n bassoalue on kuitenkin molemmissa korostunut, eli tuuban koko sävelalue. Suodattamalla syvimmän basson pois voivat pienet elementit saada aikaiseksi tiukemman ja nopeamman bassontoiston.
Paremmat dynamiikat
Uusien kuulokkeiden dynamiikat ovat paremmat kuin ennen, ja koenkin tarvetta napsutella sormiani musiikin tahdissa. Tämä pätee myös vastamelun ollessa päällä, samoin kuin ambient-asetuksella. Jotkut kuulokkeet hukkaavat dynamiikkaa vastamelun ollessa päällä, koska elektroniikka on tuplakuormituksen alla luodessaan vastasignaalin. Näin ei käy Sony WH-1000XM4:n kanssa, ja se onkin harvoja kuulokkeita, joissa mielestäni vastamelu ei huononna musiikin laatua.
Äänenlaatu ei kuitenkaan ole huomattavan erilainen kuin M3:ssa. Äänityyppi on Sonylle tunnusomainen; basso on täyteläinen ja lämmin. Äänenlaadultaan parempiakin vastamelukuulokkeita on mielestäni tarjolla: esimerkiksi Beyerdynamic Lagoon ANC ja Dali IO-6 soivat hienostuneemmin. Niissä ei kuitenkaan ole samaa äänenpainetta kuin Sonylla eikä kumpikaan pääse vastamelussa lähellekään. Ja sillä on iso merkitys. Jos minulta kysytään, niin suorastaan isoin.
Viivettä pelatessa
Yksi juttu WH-1000XM4:ssä myös ärsyttää, nimittäin se, että aptX on poistettu. Musiikin suhteen se ei ole tarpeen, kun tarjolla on sekä AAC että LDAC. Jos pelaa kännykällä, ainoastaan aptX LL (Low Latency) onnistuu pitämään viiveen tarpeeksi pienenä – ilman sitä renkaat vinkuvat vasta, kun auto on pyörähtänyt kulman taakse, ja laukaus kuuluu vasta, kun vastustaja makaa jo kuolleena maassa. Olin toivonut, että Sony olisi laajentanut aptX-koodekkia sen täydellisen poistamisen sijaan.
Sonyn on viiveen suhteen keskikastia, mutta aptX LL:ää käyttävät pelaavat eri sarjassa. Elokuvien ja television katselemisessa ominaisuus ei ole niin välttämätön, sillä useimmat kännykkäsovellukset säätävät huulisynkan automaattisesti kohdilleen.
Johtopäätökset
Sony WH-1000XM4 on loistavan kuulokemallin entistäkin parempi versio. Ominaisuuksia on tullut lisää ja kuulokkeisiin voi vihdoin liittää kaksi laitetta samanaikaisesti, kuten useimmilla tämän hetken kilpailijoilla.
Tärkein ominaisuus on kuitenkin se, että maailman paras vastamelu on nyt vieläkin parempaa (tosin ero ei ole suuri). Myös äänenlaatu on parantunut entisestä.
On toki normaalia kehitystä, että uusi malli on parempi kuin entinen, mutta on aikamoista, ettei yksikään kilpailija ehtinyt tekemään tehokkaampaa vastamelua ennen Sonya itseään. Mitä muuta voimme tehdä kuin suositella ostamaan WH-1000XM4:n, Sonyn jälleen maailman parhaat vastamelukuulokkeet?
Mittaukset