Sitä voi sanoa, että 400 euroa on paljon rahaa kuulokkeista. Varsinkin kuulokkeista, jotka eivät edes ole langattomat tai aktiivisella vastamelulla varustetut.
Vaikka itse rakastankin hyviä vastamelukuulokkeita, en käytä sellaisia silloin, kun haluan nautiskella musiikista kaikessa rauhassa. Silloin paras mahdollinen äänenlaatu ratkaisee, mikä sulkee ulkopuolelle useimmat langattomat kuulokkeet. Ellei halua maksaa tuplasti sen verran, mitä Philips pyytää Fidelio X3:sta. Avoimet kuulokkeet ovat sitä paitsi paljon miellyttävämmät pitkään jatkuvassa kuuntelussa kuin suljetut – eikä avoimista kuulokkeista juuri ole langattomia versiota.
Fidelio X3 on saanut kasvojenkohotuksen sitten edeltäjänsä: uusi malli on puettu tanskalaisen Kvadratin tyylikkääseen kankaaseen. Kuva: Philips
Mistä päästäänkin Fideolio X3:een – malli, joka itse asiassa lanseerattiin jo tammikuussa ja jonka piti tulla kauppoihin pääsiäisen tienoilla. Koronavirus viivästytti tätäkin, joten saimme kuulokkeet testiin vasta nyt.
Lue myös: 9 premium-kuuloketta – kuulokkeet nautiskeluun
Highendia massoille
Philips kutsuu Fidelio X3 -kuulokkeita ”massojen highendiksi”. 400 euron suositushinnallaan malli asettuu premium-luokan keskivaiheille, jossa kilpailu on äärimmäisen kovaa. Edeltäjä X2 maksoi noin 300 euroa ja oli luokkansa johtavia malleja. Hinnan noustessa myös vaatimukset X3:lle nousevat.
Painottaakseen Fidelio X3:n kuulumista premium-kategoriaan on Philips pukenut kuulokekupit tanskalaisen Kvadratin tummanharmaalla kankaalla. Erittäin tyylikästä! Edeltäjät joutuivat tyytymään metalliverkkoihin.
Tyynyt on päällystetty veluurilla ja ne lepäävät miellyttävästi päätä vasten. Puristus on aavistuksen kovempaa kuin monella muulla, kuten HiFiMAN Sundaralla ja Sennheiser HD 660S:lla, mutta istuvuus myös jämäkämpää, kun päätä heiluttelee musiikin tahdissa. Antakaa mennä, moshaajat!
Pannan tekonahka ei ole maailman pehmeintä, mutta ei tuntuma huono ole. Istuvuus on mukava.
Liitännät
Philips on varustanut kuulokkeet 50 mm:n elementeillä, eli ne ovat hieman suuremmat kuin tavanomaiset 40-milliset. Koko tuo bassorekisteriin lisää energiaa. Impedanssi on 30 ohmia, joten ylisuurelle ja kalliille vahvistimille ei ole tarvetta. Kannettaville soittimille kuorma on täysin ookoo, mutta maltillisen 100 dB:n herkkyyden vuoksi tarvitaan kuitenkin jonkin verran tehoja saamaan eloa irti.
Tavallisen kännykän kuulokeliitännän kautta volyymi ei ehkä riitä, ja jopa kannettava soitin, jonka Philips lähetti testiin kuulokkeiden mukana, Cowon Plenue D2, joutuu puhkumaan täysillä koko testin ajan, ja silti volyymi jää mielestäni liian hissuttelevaksi. Kotona kokeilen kuulokkeita Sennheiser HDV 820:n ja Auralic Tauruksen kanssa, mutta edullisempiakin kuulokevahvistimia voi suositella tähän käyttöön, esimerkiksi Audioquest Dragonfly Red tai Schiit Audio Heresy voisivat toimia hyvin.
Pakkauksessa tulee kaksi 3-metristä johtoa: balansoimaton 3,5-millisellä liitännällä (ja 6,3 mm:n adapterilla) ja balansoitu 2,5-millisellä liitännällä. Jos haluaa hankkia toisen valmistajan balansoidun XLR-kaapelin, kannattaa ottaa huomioon, että terminaali polarisaatio on erilainen kuin muilla. Minulla esimerkiksi on kaapeli, jota käytän omalla HiFiMAN/Drop HE4XX:lläni ja joka sopii myös Sony MDR-Z7M2-kuulokkeisiin, mutta joka ei käy Fidelio X3:een, vaikka terminaali on sama 3,5 mm.
Lanseerauksen yhteydessä Philips selitti kuulokkeiden äänifilosofian olevan laadukkuus koko sävelrekisterissä: tiukka ja mehukas basso, lämmin ja täyteläinen keskirekisteri ja ilmava diskantti. Ja iso äänikuva. Kukapa ei sellaista haluaisi?
Philips on tehnyt töitä tasapainoillessaan syväbasson ja nopeuden välillä: basson haluaisi tietysti olevan mahdollisimman matala, mutta silloin se usein puuroutuu. Philips on korostanut hieman keskibassoa tuodakseen mehukasta iskua musiikkiin, ja laskenut hieman keskirekisteriä antamaan lämpöä kokonaisuuteen.
Klassinen musiikki
Enkä olisikaan paremmin asiaa voinut kuvaillakaan. Bassossa on hyvät sävyt, kontrabasso soi suurena ja uskottavana, ja musiikki tenhoaa viehkosti. Todisteeksi käy Felix Mendelssohnin Op. 26 Hebridit-alkusoitto. Messinkiset bassosoittimet ja jouset soivat todella miellyttävän lämpimästi ja hyvän kokoisina. Huilut ja muut kirkkaammat soittimet leijuvat kaiken päällä erittäin nätisti.
Metalli
Rytmit tarjoillaan tiukkoina Nine Inch Nails We’re In This Togetherissa, jota muuten suosittelen korkearesoluutioisena versiona (jos ostaa bändin sivuilta LP:n, sen saa kaupan päälle). Kappaleen remasteroitu versio on alkuperäistä parempi ja pienet yksityiskohdat erottuvat äänimaisemasta selkeämmin. Särökitaroissa on enemmän ilmaa, eikä mikään kuulosta Fidelio X3:lla terävältä tai väsyttävältä. Trent Reznorin laulu soi kirkkaana ja erottuvana, ja rummuissa on hyvää puskua.
Jos jotain saisin toivoa, niin bassorekisterin pohjalla saisi olla enemmän painetta. Bassorumpu ei kasva yhtä isoksi ja mehukkaaksi kuin kovimmilla kilpailijoilla. Erottuuko se? Toki. Iskeekö se? No jaa.
Diskantista
Ylä-ääniin taas olisin toivonut hieman lisää vivahteita ja ilmavuutta. Symbaalit soivat kivasti, mutta voisivat olla leijuvampia. Kurkkaus Fidelio X3:n taajuuskäyrään osoittaa, että 8 kHz:n kohdalla on korostusta, eli symbaalien ylärekisterissä, mutta niiden soinnissa vieläkin ylempänä olisi tarjolla informaatiota, joka ei toistu kovin hyvin. Monien kevyempien naisäänten sibilantit soivat usein 8 kHz:n tienoilla, joten kuulokkeet korostavat s-äänteitä erityisen vahvasti.
Sama koskee pianon ylä-ääniä: ne erottuvat hyvin, mutta ilmavimmat äänet saisivat tulla enemmän esiin. Samalla äänimaisema olisi erottelevampi. Fidelio X3:n äänikuva on laaja, vaikkakaan ei yhtä suuri kuin HiFiMAN Sundarassa tai yhtä erotteleva kuin Sennheiser HD 660S:ssä.
Ylemmässä keskirekisterissä (2–5 kHz) on korostusta, joka etäännyttää musiikista. Messinkipuhaltimet ovat vähemmän aggressiivisia, samoin pianon keskirekisteri. Iskevyys jää puolitiehen.
Johtopäätökset
Philips Fidelio X3 kuulostaa samalta kuin näyttääkin: tyylikkäältä. Kuuntelu ei käy väsyttäväksi tai tylsäksi, sillä ääni on lämmin ja vetoava, ja sitä tekee mieli kuunnella monta tuntia putkeen.
Piditpä sitten rockista, akustisesta tai klassisesta, on vaikea olla pitämättä Fideliosta. Kuulokkeet ovat ehtaa hifiä, jossa musiikki soi erottelevasti ja laulu, jouset ja puhaltimet – ja sähkökitara – tuntuvat olevan lähellä.
Syväbasso ei ole energisimmästä päästä, keskirekisteri saattaa olla hieman vetäytyvä ja 8 kHz:n kohdalla oleva korostus tuo diskantin eteen, mutta samalla ilmavimmat ylilyönnit katoavat korkeammalle.
Ne ovat tosin pikkuseikkoja, koska oikeasti Philips Fidelio X3 on kokonaisuutena todella hyvä kuulokemalli. Edeltäjäänsä verrattuna hintaluokassa on hypätty ylemmälle tasolle, jossa kisa on kovaa.