Nikon Z6:sta on vaikea löytää puutteita, mutta Nikon on silti julkaissut siitä päivitetyn version, joka lienee valmistajan paras yleiskamera tähän mennessä.
Kun testasimme Z6-mallia pari vuotta sitten, emme keksineet juuri moitittavaa. Se oli kaikin puolin erinomainen kamera monenlaiseen kuvaamiseen: henkilöt, häät, urheilu – kaikki onnistui. Maisemakuvaukseen hieman hitaampi Z7 oli ehkä parempi, sillä sen tuplasti parempi resoluutio on maisemissa hyödyllisempi kuin Formula 1 -kisoissa tarvittava nopeus.
Aina löytyy kuitenkin pikkujuttuja, joihin tarttua. Meistä Nikon olisi voinut laittaa Z6:een kaksi korttipaikkaa, kuten kilpailijoillakin, emmekä ymmärtäneet, miksei kamerassa ollut pystykahvalle paikkaa.
Suurimpana puutteena pidimme nopeutta, joka ei yltänyt nopeimpien kilpailijoiden tasolle. 12 kuvaa sekunnissa on hyvä nopeus, mutta tarkennus ei aina pysynyt valotuksen perässä, jolloin joidenkin kuvien kohdalla fokus jäi vähän heikoksi.
Nikon on korjannut kaikki nämä ja pari muutakin asiaa Z6 II -malliinsa, jossa on pienillä muutoksilla saavutettu iso vaikutus.
Tässä tärkeimmät parannukset:
- Kuvasarjat jopa 14 kuvaa/s ja 12-bittisillä raakatiedostoilla (n. 120 kuvaa)
- Kaksi Expeed 6 -prosessoria
- Paranneltu tarkennusalgoritmi kasvo- ja silmäfokuksella
- Kaksi korttipaikkaa, XQD/CFexpress + SDXC
- Etsimessä korkeampi päivitysnopeus
- Kiinnikkeet pystykahvalle
- 4K/50p tulevan päivityksen myötä
- 410 kuvaa latauksella
Kaksi korttipaikkaa
Muuten kamera on kuin Z6, jossa sama 24 Mp:n täysformaatin kenno, hybridiautofokus 273 tarkennuspisteellä, joka kattaa 90 % kuva-alasta, ulostaittuva kosketusnäyttö sekä korkearesoluutioinen OLED-etsin – mutta hieman paremmalla päivitysnopeudella.
Ulkopuolelta eroa ei huomaa paitsi pohjasta, josta löytyy kiinnikepaikat MB-11-pystykahvalle. Se pidentää akunkestoa lisäakun ansiosta, ja asetuspyörä ja henkilökuvalaukaisija löytyvät siitä myös.
Myös akku on uusi. Fyysisesti EN-EL15c on identtinen vanhan akun kanssa, mutta kapasiteettia on enemmän ja kamera tehokkaampi, mikä on kasvattanut kuvien määrän 310:sta 410:een yhdellä latauksella.
Pidämme silti ehkä eniten ylimääräisestä korttipaikasta. Se tukee SD-korttia ja UHS-II:sta, lisäksi toisessa korttipaikassa voi käyttää XQD- tai CFexpress-korttia.
Parempi automaattitarkennus
Z6 II:n suurin uutinen ei ole pystykahva eikä kaksi korttipaikkaa, vaan huomattavasti parempi autofokus ja etenkin tarkennuksen seuranta – joka hidastaa kuvanopeuden 14:stä 12:een fps:ään – ja tukee tarkennusta kasvoihin ja silmiin sekä Auto-aluefokuksella ja laajemmalla aluefokuksella.
Se toimii erinomaisesti, etenkin tarkennus silmiin, joten Nikon on vihdoin samalla tasolla Sonyn luokkansa parhaan autofokuksen kanssa, ja jopa parempikin tarkennuksen seurannassa, kun silmiin fokusointi on päällä. Nikonin mukaan autofokus on herkkä tasolle -6 asti, ja kameran Nikkor Z 50mm f1.8 ei anna aihetta epäillä tätä. Kamera lukitsee tarkennuksen salamannopeasti hämärässäkin, vaikka silloin ei ehkä kannattaisikaan pitää fokuksen seurantaa päällä, sillä kirkkaimpien alueiden lukitseminen voi silloin olla hankalaa.
Muut ominaisuudet
Kamerassa on edelleen 5-akselinen kuvanvakain, joka on erityisen hyödyllinen kuvatessa. Video-ominaisuudet ovat samat, 4K/30p-tallennus 8-bittisellä täysformaatilla 144 Mbps:ään asti ja helmikuussa 2021 tulevan päivityksen myötä saa 4K/50p-videota APS-C-rajauksella.
Z6 II:ssa on edeltäjänsä tapaan 4K 10-bittisellä 4:2:2 ulkoiseen soittimeen HDMI:n kautta, flat- tai N-Log-kuvaprofiili ja 10-bittinen HDR HLG-tuella laajennettua dynaamista videoaluetta varten. Kun liittää kameraan ulkoisen soittimen, voi laite lukea Apple ProResRAW-formaattia, joka tosin on maksullinen.
Kamerassa on liitännät mikrofonille, kuulokkeille, kaukolaukaisijalle ja HDMI:lle, sekä USB-lataukselle. Still-kuvaukseen ja videoille voi tallentaa omia asetuksia.
Kuvanlaatu
Nikon Z6 II -kameralla on ilo kuvata. Nappien ja säätimien paikat oppii nopeasti, ja kun on tehnyt kaikki haluamansa asetukset ja säädöt, voi vain nauttia. Kuvanlaatu on ei-niin-yllättäen identtinen Z6:n kanssa – siitä kirjoitimme aikanaan näin:
Kuvien dynamiikka, terävyys, värit ja kohinanvaimennus ovat luokkansa johtavia. Koen kuvanlaadun paremmaksi kuin Sony a7 III:ssa, ainakin kameran JPEG-tiedostojen värintoiston osalta. Värit tekevät kuvista luonnollisempia ja eläväisempiä.
Kilpailijat
Täysformaattikennollisissa yleiskameroissa on Nikonilla paljon kilpailijoita. Jossain vaiheessa poistuva Z6 voi olla monelle hyvä ostos, kun sen hinta tulee alemmas. Muista brändeistä lähimmäksi päässee Canon EOS R6, joka on salamannopea ja kuvaa 12 kuvaa sekunnissa – tai 20, jos käyttää elektronista suljinta – mutta se rajaa 4K-videota hiukan ja maksaa paljon enemmän.
Johtopäätökset
Nikon olisi voinut tarttua tilaisuuteen ja lisätä vielä käännettävän kosketusnäytön Z6 II:een, mutta tästä puutteestaan huolimatta se on selvästi luokkansa paras yleiskamera. Malliin on tehty pieniä muutoksia, joilla on kuitenkin iso vaikutus lopputulokseen. Rehellisesti sanoen Z6 II on se kamera, joka Nikonin olisi pitänyt vuonna 2018 lanseerata. Nyt, 2020, on selvää, että Nikon on kuunnellut kritiikkiä ja lisännyt kaksi korttipaikkaa, paremman frame raten ja autofokuksen sekä mahdollisuuden käyttää pystykahvaa. Niinpä Z6 II on entistäkin parempi kamera, jossa kuitenkin on säilytetty edeltäjänsä luokkansa johtava kuvan- ja videonlaatu.
Bajonettikiinnitys mahdollistaa äärimmäisen valovoimaisten objektiivien käytön. Kuva: Lasse Svendsen
