Sonyn lippulaivamalli 99 II on tehty ottamaan tarkkoja kuvia vaativissakin olosuhteissa. Kamera on täynnä huipputekniikkaa, joka takaa täydelliset kuvat.

Edistyksellinen viisiakselinen kuvanvakain, laaja 42 megapikselin kenno, kuvaottonopeus 12 fps ja viimeisin 4K-videolaatu pitävät huolen, että nirsoinkin kuvaaja on tyytyväinen kuviin ja kameraan – mikä on hyvä, sillä tämä on oiva vaihtoehto heille, jotka kaipaavat jotakin parempaa kuin Sonyn a99-malli. Vuonna 2012 markkinoille tullut malli on jo pitkään käynyt taistoa niin kilpailijoiden edistyneiden kameroiden kuin Sonyn omien, uudempienkin mallien kanssa.

Tällä mallillaan Sony pyrkii kilpailemaan toisaalta Canon EOS 1Dx Mark II – ja Nikon D5 -kameroiden kanssa, toisaalta vastassa ovat EOS 5Dsr ja D810. Toisin sanoen: kyseessä on ammattilasitason laite valokuvaajille, jotka haluavat luotettavan, säänkestävän ja salamannopean kameran.

Tavoitteeseen on päästy hämmästyttävällä, Sony a7r II -mallista tutulla 42 Mp:n kennolla ja hybridi-autofokuksella, jossa on peräti 399 tarkennuspistettä, joista 79 ristityyppiä. Kuvausnopeudellaan 12 ruutua sekunnissa – ja tarkennuksella jokaiseen ruutuun – tämä kamera hoitelee nopeastikin liikkuvat kohteet helposti.

Se on siis älyttömän nopea – itse asiassa aivan samaa luokkaa kuin Canon 1Dx Mark II ja Nikon D5, mutta yksityiskohdat tarkentuvat Sonylla näitä paremmin. Varsinkin, jos käytössä on jokin Sonyn parhaista objektiiveista, kuten Zeiss Planar FE 50 mm/f1,4, joka on 90 MM makro-objektiivin kera Alpha-sarjan terävimmät.

 

Läpinäkyvä peili

Vaikka a99 II näyttää peililliseltä järjestelmäkameralta, on se oikeasti hybridi. Peili on kiinteä ja läpinäkyvä, mikä säästää aikaa, kun peilin ei tarvitse nousta kohteen valaistuessa. Sony on varustanut kameran optisen etsimen sijaan suurella ja tarkalla elektronisella etsimellä.

Blackout-aika (näytön ollessa musta) on minimaalinen kuvasarjan valotusten välissä, ja kun tarvitaan yhtäjaksoista kuvasarjaa, valitaan kuvanopeudeksi 8 fps.

Kameraan saa kaksi muistikorttia, ja voi valita tallennetaanko kuvat vain toiseen vai molempiin. On myös mahdollista määrittää toinen muistikortti varmuuskopioiden paikaksi tai tallentaa erilaiset tiedostotyypit eri korteille.

A99 II on suuri ja painava, varsinkin pystykädensijan ollessa paikallaan. Laite tuntuu silti mukavalta kädessä suuren kumisen kädensijan ja kunnollisen peukalotilan ansiosta.

Kamerassa on nappeja joka paikassa. Suurimpaan osaan on helppo päästä käsiksi, mutta syväterävyysnappi on sijoitettu hieman hankalasti objektiivin bajonettikiinnityksen oikeaan alakulmaan. Niinpä tarvitaan molempia käsiä sen käyttämiseksi, sillä siihen pääsee käsiksi vasemmalla kädellä.

Tämän tason kameroille on tyypillistä, että osa napeista on ohjelmoitavia omien suosikkiasetusten mukaan, ja niin on Sonynkin tapauksessa. Näyttö kääntyy, mutta se ei ole kosketusnäyttö, mikä lienee ihan toivottavaa kohderyhmän huomioon ottaen. Osoitin kuitenkin löytyy, mikä on kätevä, kun vaihtelee etsimen tarkennuspisteitä.

Etualan vasemmalla puolella on asetuspyörä, joka aktivoi toissijaisia toimintoja, kun nappia painaa muutaman sekunnin ajan. Silloin näkyviin saa alavalikon, josta vierittämällä löytää halutun asetuksen.

Liitännät löytyvät kuulokkeille ja mikrofonille, kuten myös virtajohdolle, ulkoiselle salamavalolle, kauko-ohjaimella ja 4:2:2-videoulostulolla varustetulle HDMI:lle – mistä pääsemmekin video-ominaisuuksien kimppuun.

 

Ammattimaista 4K-videota

Sony on varustanut kameransa 4K-videoprosessorilla, joka hanskaa 4K-videon (Super 35) 5K-streamista. Tämä tarkoittaa sitä, että kamera käyttää APS-C-formaattia vastaavaa aluetta tarjotakseen optimaalisen videolaadun. Huonona puolena on se, että skaalaus rajaa kuvaa. Voi myös valita kuvan rajaukseksi täyden kennon, mutta se huonontaa hiukan tiedostojen laatua.

4K-video voi tallentaa 25 ruutua sekunnissa ja XAVC X -formaatti jopa 100 Mbit/s videostriimillä. Vaihtoehtona on myös 1080 HD -laatu 50 tai 100 ruudun sekuntivauhdilla ja 100 Mbit/s.

 

Erinomainen kuvanlaatu

Videotallenteen fokusoinnin tarkkuus ei tehnyt hirveän suurta vaikutusta. Autofokuksen ollessa päällä kamera etsi tarkennusta jatkuvasti. Sen välttääkseen pitäisi käyttää manuaalista tarkennusta.

Videonlaadussa ei ole mitään valittamista. Terävissä 4K-videossa on erittäin hyvä dynamiikka, joka vastaa still-kuvien laatua.

Eipä siis liene yllätys, että kuvanlaatu vastaa täysin Sonyn a7r II -mallia. Niissä kun on sama taustavalaistu kenno ilman alipäästösuodinta eli anti-alias-suodinta. Zeiss Planar 50 mm -objektiivin kanssa kamera toistaa yksityiskohtia ylittämättömällä terävyydellä.

Vaikka a99 II ei päästä niin paljon valoa kennon edessä olevan peilin vuoksi, ei rakeisuudessa ole juuri eroa. Kohinaa tuskin havaitsee ennen ISO-lukemaa 12 800. Kuvan dynamiikka on huomattavasti parempi kuin vanhassa a99-mallissa ollen vihdoin samalla tasolla luokan parhaiden kameroiden kanssa.

JPEG-tiedostojen värintoisto on tiettyyn tasoon asti neutraali. Joissakin tapauksissa se viettää hiukan vihreään ja keltaiseen, eikä ole ISO-arvoiltaan yhtä neutraali ja tasalaatuinen kuin Nikon D5 tai Canon EOS 1DX Mark II.

 

Näkemyksemme

Sony a99 II saattaa hyvinkin olla Sonyn viimeinen peilillinen järjestelmäkamera. Kuvausnopeuden ja paremman kädensijan lisäksi on vaikea keksiä erityisiä syitä sille, miksi pitäisi valita juuri a99 II Sony a7r II -mallin sijaan. Ehkäpä se on paikallaan, jos omistaa jo Alpha-sarjaan sopivia objektiiveja ja tarvitsee paremman kameran kuin vanha a99 tai a77 II. Ei ole epäilystäkään siitä, etteikö a99 II ole merkittävästi paranneltu versio edeltäjästään ja aivan samaa luokkaa – joissakin asioissa jopa parempaa – kuin Canonin ja Nikonin vastaavat huippumallit.