Kun Sonos päättää korvata vanhat PlayBar- ja Play Base-mallinsa, ei tilalle tuoda ihan mitä tahansa. Sonos Arc on suuri, 114 cm leveä soundbar, joka sopii samanpituisena 50-tuumaisen television alle. Se on saatavilla mustana tai valkoisena, testikappaleemme oli valkoinen. Meidän televisioomme olisi musta sopinut paremmin, joten on hyvä, että valinnanvaraa löytyy.

Soundbarin sisältä löytyy 11 vahvistinkanavaa, jotka on jaettu samalle määrälle kaiutinelementtejä. Näiden ansiosta surroundin simuloimisen pitäisi onnistua hyvin, samoin kuin äänikuvan dynaamisuuden ja puhtauden säilyttäminen. Yhteensä seitsemän äänikanavaa on omistettu surroundin simuloimiseen – mukaan luettuna kaksi ylöspäin suunnattua, jotka huolehtivat ”taivaalta” tulevasta äänestä. Toisin sanoen Dolby Atmos -äänestä, joka on yleisin 3D-äänen formaatti. Arc on Sonoksen ensimmäinen Atmos-yhteensopiva soundbar.

Tekniikka, joka heijastaa äänen katon kautta, ei koskaan voi korvata oikeita kattoon sijoitettuja kaiuttimia. Efektin toimivuus riippuu siitä, onko katto tasainen vai vino, ja katon korkeudesta. Paras vaikutelma syntyy tavallisen tasaisen katon kanssa, kun huonekorkeus on noin 2,5 metriä.

Ääntä taivaasta

Parhaimmillaan Dolby Atmos toimii loistavasti. Korkeusvaikutelma tuo lisää todentuntua elokuviin, jolloin elokuvan maailmaan on helpompi uppoutua kokonaan ja katselukokemus on vahvempi.

Dolby Atmos on objektipohjainen ääniformaatti, jossa äänet sijoitetaan kolmeulotteiseen huoneeseen sen sijaan, että ne osoitettaisiin tietyille kanaville. Tällä tavalla vaikkapa vasemmalta oikealle ja katsojan pään yli liikkuva helikopteri kuulostaa sijoittuvan tarkemmin ja tulee uskottavammin esiin äänimaisemassa. Sama tapahtuu, kun sadepisarat tippuvat taivaalta ja kuulostavat ropisevan ympärillemme istuessamme sohvalla.

Parempi äänenpalautus

Vanhat PlayBar- ja Playbase-kaiuttimet ovat jäämässä pois valikoimista, mutta ei siksi, että niiden äänessä olisi vikaa, vaan koska niistä puuttuu HDMI ja siten uusien televisioiden tarjoamat mahdollisuudet. Somos Arc on varustettu HDMI:llä, joka sekä lähettää että vastaanottaa signaalia yhden HDMI-kaapelin ja äänenpalautuskanavan kautta. Äänenpalautuskanava tunnetaan myös nimellä ARC (Audio Return Channel), mikä tuskin liittyy soundbarin nimeen Arc, jolla on varmaankin haettu yhteyttä geometriseen muotoon; kaiutin kun heittää äänen ikään kaaressa ilmaan.

Kaikki ääni- ja videolähteet kytketään suoraan televisioon, jonka jälkeen ARC-merkattu HDMI yhdistetään Sonoksen kaiuttimeen. Sitten Arc ottaa television äänen hallintaansa ja äänenvoimakkuutta voi säätää siitä myös tv:n kaukosäätimellä.

Sonos Arc on varustettu eARC-äänenpalautuskanavalla, jossa e tulee sanasta enhanced, tehostettu. Se tukee korkean resoluution ääntä, tässä tapauksessa Dolby TrueHD -formaattia. Se toimii vain, jos myös tv tukee eARCia, muuten ääni jää Dolby Digital+ -formaattiin, joka pakkaa äänen ja heikentää sen laatua.

Toistaiseksi videostriimauspalvelut eivät tue korkearesoluutioista ääntä, joten jos haluaa saada kaiken irti eARCista, on käännyttävä Blu-ray-sisältöjen puoleen. Blu-rayllä saa Dolby Atmos -ääntä TrueHD-formaatissa Sonos Arcin äänenpalautuksen kautta. Ja toivottavasti myös parempaa ääntä, sillä se käyttää kahdeksan kertaa isompaa datansiirtoa kuin Dolby Digital+ Netflixissä, joka tarjoaa suoratoistopalveluista parasta äänenlaatua.

Ei DTS:ää tai MQA:ta

Atmoksen kanssa kilpaileva DTS:n 3D-ääniformaatti DTS:X ei ole tuettu Sonoksella. Sonoksen aluemarkkinointipäällikkö Cullen Harwood selitti tämän johtuvan siitä, että mikään suoratoistopalvelu ei käytä DTS:ää. Jos tilanne muuttuu, formaatin tuen voi saada ohjelmistopäivityksen kautta.

Arcin lanseeraushetkellä myöskään korkearesoluutioista ääntä ei tuettu, eli esimerkiksi MQA-tuki puuttuu. Harwoodin vastaus tähän oli, että jos tulevaisuudessa tarvetta ilmenee, niin kaiutin on helppo päivittää – kaikki tarvittavat valmiudet löytyvät kyllä laitteen sisältä.

Tilakorjaus

Sonoksella on oma äänen kalibrointiohjelmansa nimeltään Trueplay. Se korjaa huoneen akustisia vääristymiä. Kun Trueplayn kalibroi, saa käyttöön myös digitaalisen signaalinkäsittelyn, joka tekee surroundista hyvin aidon tuntuista. Ilman Trueplayta surround ei toimi yhtä uskottavasti.

Trueplay nimittäin tarjoaa tärkeää informaatiota jokaisen kaiutinelementin äänestä. Kun ääni tulee vasemmasta kanavasta, ei Sonos Arc tyydy vain toistamaan sitä vasemmasta kaiuttimesta. Se lähettää lisäksi aikakorjatun ja tarkasti lasketun vastafaasisignaalin oikeasta kaiuttimesta.

Sitten vasemman kaiuttimen ääni kuuluu lähes ainoastaan vasempaan korvaan. Kun kanavat erotetaan näin – ei vain Arcin tasolla vaan koko huoneessa – ääni tuntuu olevan suuremmassa tilassa ja eri suunnista tulevia ääniä on helpompi sijoittaa ympärilleen.

Trueplayn kanssa on vain yksi mutta: se toimii vain Applen iOS-laitteiden kanssa, ei Androidin. Sonos haluaa nimittäin tietää tarkalleen, miten puhelimen mikrofoni toimii, mikä taas on Android-maailmassa vaikea määritellä, sillä puhelinmalleja on niin paljon. Jos siis haluaa Trueplayn käyttöön, kannattaa vaikka lainata iPhonea kaverilta ja laittaa asetukset kuntoon. Se todella kannattaa ja tarvitsee kuitenkin tehdä vain kerran.

Helppo asennus

Arcin asennus sujuu erittäin helposti. Tosin testatessamme Arcia ei oltu vielä virallisesti julkistettu, joten minun oli asennettava betasovellus iPhoneeni, mutta muuten kaikki oli hyvin simppeliä

Betasovelluksen mainitseminen tässä on oleellista, koska Sonos neuvoi olemaan asentamatta olemassa olevia laitteita samaan järjestelmään Arcin kanssa, sillä se olisi vienyt nämäkin laitteet beta-asetukselle. Toisin sanoen emme voineet testata Arcia yhdessä Sonos Subin kanssa tai kokeilla takakaiuttimeksi Sonos One -kaiutinta.

Niinpä tällä kertaa soundbaria on testattu vain yksinään, mutta palaamme myöhemmin siihen, miltä Arc kuulostaa subwooferin ja takakaiuttimien kanssa. Veikkaan nimittäin, että edullisempi Beam-soundbar tulee useammin ostettua yksinään, mutta Arcin asiakaskunta voisi haluta hankkia kylkeen myös subwooferin. Ja ehkä ne takakaiuttimetkin.

Vaikuttava surround

Kun asennus on valmis ja Trueplay kalibroitu, on aika laittaa elokuva pyörimään tai kuunnella musiikkia jostakin niistä lukuisista suoratoistopalveluista, joihin Sonoksen sovelluksesta on suora pääsy.

Samsung Q90R -television Netflix-sovellus teki vaikutuksen etenkin surroundillaan. Joissakin Formula 1: Drive to Survive -dokumentin ajokohtauksissa kuulostaa oikeasti siltä kuin autot tulisivat takaa ja ohittaisivat. Suuressa äänimaisemassa eri kaiuttimet katoavat, ja välillä on vaikea uskoa, ettei takakaiuttimia ole lainkaan, tai kattokaiuttimia – Atmos-efekti toimii todella uskottavasti.

DSP tekee hyvää työtä, ja vaikka monet soundbarit venyttävät äänikuvaa jonkin verran leveämmäksi, se tapahtuu usein äänenlaadun, dynamiikan ja yleisen uskottavuuden kustannuksella. Ääni muuttuu usein teräväksi ja metalliseksi samalla, kun surround jää kuitenkin vähän vaisuksi.

Selvää puhetta

Sonos Arcin kanssa ei ole koskaan vaikeuksia saada selvää puheesta. Dialogi toistuu avoimena ja kirkkaana. Jos Trueplay ei ole päällä, puhe on melko terätöntä, etenkin jos kaiutin on tv-tasolla, joka resonoi. Kuten useimmat tv-tasot tekevät. Trueplayn kanssa ylemmän bassorekisterin turvotus katoaa ja puhe erottuu puhtaasti.

Korkean resoluution ääni Blu-rayllä

Monenlaisen Netflix-sisällön lisäksi testasin äänenlaatua myös Blu-rayllä saadakseni käsityksen korkearesoluutioisesta Atmos-äänestä. Gemini Man tuntui saavan hengittävämmän äänimaiseman. Tilantuntu oli suurempi ja läpinäkyvämpi – vähän kuin sumu, jota ei aiemmin ollut huomannut, olisi hälvennyt.

Puhe on vaikuttavan puhdasta, ja luulenpa, että Arcin surroundäänen voi lyödä vain kolme kertaa kalliimpi Sennheiser Ambeo. Jos mukaan ei lasketa soundbareja, joissa on erilliset takakaiuttimet.

Myös basso on odotettua täyteläisempi. Toki ulkoinen subwoofer toisi lisää menoa ja meininkiä, mutta en oikeastaan jää murehtimaan asiaa. Kokonaisuus on niin hyvin hanskassa.

Valitettavasti en voinut verrata samoja sisältöjä Netflixistä ja Blu-rayltä, sillä niitä ei löydy. Ei kuitenkaan ole epäilystäkään siitä, etteikö korkearesoluutioinen Atmos-ääni olisi parempaa. Ja etteikö Sonos Arcin kaltainen soundbar saisi tätä eroa näkyviin.

Rajallinen dynamiikka

Huolimatta hyvästä soundista, huomaan, että Arcista puuttuu voimaa ja dynamiikkaa. Itse asiassa dynamiikka on soundbarin heikkous.

Rohkenenko sanoakaan, mutta ääni on vähän kesy. Ensinnäkin volyymit on nostettava kaakkoon, jotta olohuoneeseen saisi kunnon leffaillan tunnelmaa. Silti joustoa puuttuu. Soundi on puhdas ja siisti ja todella suuri. Mutta ei siitä biletunnelmaa saa irti.

Sama pätee musiikkiin. Kokeilin kaikenlaista elektrosta akustiseen popiin ja klassiseen, ja soundin pieni aneemisuus tuli jälleen esiin.

Kesympi kuin Samsung

Sonoksen suurin uhka on varmasti Samsungin huippumalli, joka on tällä hetkellä HW-Q96R, jossa on myös takakaiuttimet. Jos sellaisia ei kaipaa, niin saman soundin saa HW-Q86R-mallista, jos maksaa saman verran kuin Sonos Arc, jonka hintaan kuuluu myös subwoofer.

Samsungin soundbarit soittavat isommalla paineella kuin Sonos Arc, joten elokuvat toistuvat voimakkaammin. Toki subwooferilla on tässä suuri rooli, mutta Samsungin soundbarilla on myös korkeampi gain ja siten mahdollisuus soittaa kovempaa – etenkin äänitteissä, joiden keskivolyymi on alhainen. Jos esimerkiksi kuuntelee klassista, tekee mieli heti nostaa Sonos Arc täysille, kun taas Samsungilla liikkumavaraa löytyy enemmän.

Molemmat Samsungin mallit korvataan pian uusilla malleilla, joten ajankohtaisempaa on ehkä puhua uudesta Q800T-mallista. Emme ole saaneet vielä täysin valmista mallia nähtäväksemme, joten voi olla, että sen ääni vielä muuttuu ennen kuin se saadaan kauppaan. Mutta jopa tässä puolivalmiissa versiossa on enemmän vauhtia kuin Sonos Arcissa.

Arc puolestaan kuulostaa puhtaammalta, isommalta ja leveämmältä, ja se tarjoaa paremman vaikutelman surroundista. Jos siihen lisää subwooferin, on kokonaisuus parempi, mutta myös kalliimpi. Subwoofer tosin tuskin paikkaa keskirekisterin ja diskantin kesyä toistoa. Mutta se jää nähtäväksi.

Miksi Trueplayta ei voi säätää?

Vaikka Trueplay siistii ääntä, se myös poistaa hiukan täyteläisyyttä etenkin puheesta. Rintaäänet muuttuvat pienemmiksi ja puhe ja elokuvamusiikki ohuemmaksi. Alempana bassossa on yllättävän hyvää painetta, mutta ylempänä ääni taas kesyyntyy. Tulokset olivat parempia toimituksen kuunteluhuoneessa kuin kotona olohuoneessa, mutta silloinkin jäin kaipaamaan enemmän täyteläisyyttä ja painetta alempaan keskirekisteriin.

Diskantissa on pääosin hyvää energiaa. Diskanttia voi säätää pienemmälle, mutta mikään ei tuo syvempiin miesääniin riittävää painoa.

Yksi ratkaisu voisi olla Trueplayn portaaton säätö – eli että voisi valita, kuinka paljon Trueplayn haluaa vaikuttavan ääneen. Devialet ​​on onnistunut tekemään tämän vahvistimiensa SAM-korjausfilttereissä. Aina ei kaikkien ominaisuuksien tarvitse olla täysillä.

HDMI-ongelmia (ei tosin Sonoksesta johtuvia)

Viimeiseksi pieni huomio HDMI:stä. Olin toimituksessa testaamassa kollegani Audun Hagen kanssa (noudatimme turvavälejä!). Kaikki meni mutkattomasti, kun katsoimme Netflixiä Samsungin televisiolla (Q80T), mutta kun kytkimme 4K Blu-ray-soittimen (Panasonic DMP-UB900) korkearesoluutioisen äänen testaamiseen, koimme ongelmia huulisynkan kanssa, eli ääni laahasi kuvan perässä. Koska ääntä ei voi säätää eteenpäin, ainoastaan taaksepäin, emme keksineet ratkaisua asiaan. Epätahtisuus ei ollut suuren suuri, mutta tunne siitä, että puhe tuli hetken liian myöhään suun liikkumisen jälkeen rikkoi elokuvan illuusion. Oikea ajoitus on hirveän tärkeää!

Kun vaihdoimme Panasonicin OLED-televisioon (HZ1000), ongelma katosi ja kuva ja ääni kulkivat täydellisesti samassa tahdissa.

Sonos Arc ei ole syypää ongelmaan. Eikä myöskään Blu-ray-soitin, kun kerran Panasonicin tv:llä kaikki toimi (emmekä ole aiemminkaan havainnut tällaista ongelmaa soittimella). On myös varmaa, ettei vika ole Samsungin televisiossa. Sen sijaan HDMI voi joskus olla roskaa, joka aiheuttaa ongelmia. Kaksi laitetta ei välttämättä sovi yhteen, vaikka ne paperilla tukisivat samoja ominaisuuksia.

Varmistaakseen, että kaikki toimii yhteen, kannattaa huolehtia jokaisen laitteen ohjelmistopäivityksistä ja käyttää ”high speed HDMI” -johtoa television ja Blu-ray-soittimen välillä.

Johtopäätökset

Sonos Arc on suuri soundbar, mutta kuitenkin hyvin helppokäyttöinen. Betaversiona emme voineet testata sitä muiden Sonos-laitteiden kanssa ja siten myöskään S2-sovelluksen uusia ominaisuuksia, mutta palaamme näihin toivottavasti myöhemmin.

Arc vakuuttaa erinomaisella surroundillaan, joka muistuttaa kolme kertaa kalliimman Sennheiser Ambeon tarjoamaa elämystä. Arc on todella hieno soundbar, joka ei tarvitse takakaiuttimia – mutta ne voi toki halutessaan hankkia.

Ääni on avoin ja kirkas, puhe toistuu selkeästi ja elokuvat ja musiikki kuulostavat viihdyttäviltä. Ainakin pääosin: dynamiikkojen uupuessa jäi ääni toisinaan kesyksi. Volyymin nosto auttaa mutta ei luo menoa ja meininkiä kuten joillakin kilpailijoilla.

Olisimme myös halunneet säätää Trueplayta itse, sillä se syö hiukan keskirekisterin täyteläisyyttä.

Kaiken kaikkiaan Sonos Arc on erinomaisen kuuloinen soundbar, johon monen voi kuvitella olevan tyytyväinen. Se maksaakin vähemmän kuin olisi luullut. Ja jos omistaa jo Sonos-kaiuttimia, on Arc tervetullut lisä joukkoon. Jos kuitenkaan Sonosta ei vielä omista, ei Arc ehkä ole se, josta kannattaa aloittaa.