Vaikka HiFiMAN ei ole ihan tyypillisin testipöydältämme löytyvä kuulokebrändi, olemme pitäneet useimmista kokeilemistamme tuotteista. Kiinalaisvalmistajan valikoima on laaja.
Viimeisin tuttavuus oli HiFiMAN HE-400i, joka pyyhki pöytää vuonna 2016 testissämme, jossa vertailukumppaneina oli sellaisia merkkejä kuin Sennheiser, Beyerdynamic, Audio-Technica ja Shure. Yksikään ei yltänyt HiFiMANin ylivertaiselle tasapainolle lämmön ja dynaamisuuden välillä. Musikaaliset kuulokkeet olisivat kelvanneet studiotyöhönkin.
Reilu vuosi sitten HE-400i ja sisarmalli HE-400s ovat saaneet korvaajan Sundarasta. HiFiMAN on kyllästynyt numero- ja kirjainyhdistelmiin ja päätynyt hauskempiin nimiin. Sundara on sanskriittia ja tarkoittaa kaunista, ja minusta se on parannus 400i-malliin. 400i:ssä oli jokseenkin kulmikas panta, joka ulkoni päästä, mutta Sundaran muotoilu on pyöreämpi ja harmonisempi. Kupit ovat suuret, jotta 80 mm:n magnetostaattiset elementit mahtuvat niihin.
Magnetostaattinen
HiFiMAN ei ole perinteinen dynaaminen kuulokemalli, vaan jotakin sellaisen ja sähköstaattisen väliltä. Sähköstaattisen periaatteen mukaan niissä on ohut, värähtelevä muovikalvo kahden metallilevyn välissä. Erona on, että sähköstaattisessa virta johtuu levyjen läpi, mutta magnetostaattisessa eli planaarimallissa levyt ovat magneettiset.
Etuna on, ettei ulkopuolista virtaa tarvita, joten tavallinen kuulokejohto riittää. Magneetit ovat myös halvempia, samaa luokkaa parhaiden dynaamisten elementtien kanssa.
Istuvuus
Sundaran kuulokekuppien tyynyt ovat tekonahkaa, mutta päätä vasten olevat osat ovat miellyttävän tuntuista veluuria. Sundara istuu hiukan tiukemmin päähän kuin 400i. En tiedä liittyykö se siihen, että vaakasaranat on poistettu, mutta Sundara on mielestäni jämäkämpi. Se on hyvä asia, ja kuulokkeet tuntuvat mukavammilta kuin monet Audio-TEchnican mallit, joissa säätövaraa on sivusuunnassa mutta ei pystysuunnassa. Kiinteä istuvuus on paikallaan myös silloin, jos ei istu paikallaan kuuntelemassa musiikkia – Sundara ei valahda helposti pois paikoiltaan.
Ei mikään reissukuuloke
Avoimina kuulokkeina Sundara ei erityisesti sovi liikkeellä käytettäväksi. Kuulokkeet päästävät liikaa ääntä sisään ja ulkopuolelle. Toinen syy heikkoon kannettavuuteen on matala 94 dB:n herkkyys. Kännykän volyymi ei yksinkertaisesti riitä.
Miksi siis HiFiMAN leikkii tämän olevan kannettava malli ja tarjoaa mukana vain 1,5 metriä pitkän tynkäjohdon? Edeltäjässä oli kaksi kertaa pidempi johto, mikä on tarpeen, kun istuu nojatuolissa ja haluaa kytkeä kuulokkeet jonkin matkan päässä olevaan vahvistimeen.
Johto on onneksi vaihdettavissa, ja kummassakin kupissa on tavallinen 3,5 mm:n liitäntä. Olisi kuitenkin ollut suotavaa, että HiFiMAN olisi tarjonnut jo valmiiksi riittävän pitkän johdon ja adapterin 3,5 mm:n ja 6,3 mm:n johdon välille. Minusta Sundara ei ole missään määrin kannettava kuulokemalli.
Äänenlaatu
Puhelimeeni (Motorola Moto G6 Plus) yhdistettynä täydelläkin volyymilla on kiusallinen kokemus. Cardi B:n Please Me jää bassoltaan löyhäksi ja laihaksi. Mahdollisuudet kuulee mutta ne eivät toteudu. Kun taas kytkee kannettavan Chord Mojo -vahvistimen mukaan, muuttuu ääni täysin.
Integroidun McIntosh MA7000 -vahvistimen kuulokeliitäntä tarjoilee lämpimän ja runsaan basson ja miellyttävän ja musikaalisen äänikuvan. Basso voi tuntua liioitellulta, kunnes liitän uuden Auralic Taurus -kuulokevahvistimen päälle. Silloin ääni asettuu ja pam! Basso muuttuu tiukemmaksi ja istuu luontevammin kokonaisuuteen. Musiikissa on enemmän energiaa alarekisterissään ja Cardi B:n laulu erottuu taustasta hyvin.
Björkin Blissing Me -kappaleen harppu soi kauniisti, Björkin laulu on kirkasta ja avointa ja matalammat äänet soivat täyteläisemmin kuin Sennheiserin parin tonnin suljetuilla HD 820 S -kuulokkeilla.
Alexis Frenchin piano Bluebird-kappaleessa soi isosti ja miellyttävästi. Syvemmät äänet ovat täyteläisempiä kuin Sennheiser HD 800 S:llä mutta eivät liioittele kuten Audeze LCD-2C -kuulokkeilla.
Sundaran matalimmat bassoäänet ovat mielestäni energisemmät kuin HE-400i-mallissa, ja silti ääni on tarpeeksi analyyttinen sopiakseen myös ääniteknikoille. Kuulokkeet ovat yhtä aikaa viihdyttävät ja uskolliset alkuperäisäänityksille.
En jää kaipaamaan juuri mitään. HiFiMAN Sundara on ehkä ylemmässä keskirekisterissä (2-3 kHz) hivenen varovainen, joten jonkinlainen terävyys puuttuu mutta toisaalta keveimmistä rintaäänistä jää uupumaan painetta ja säihkettä. Tilantuntu, vivahteet ja dynamiikka ovat kuitenkin kohdillaan. Vauhtia ei ole kuten sähköstaattisissa kuulokkeissa mutta paremmin kuin monissa dynaamisissa malleissa. Hintansa huomioiden Sundara on löytö!
Taajuusvaste. Oikean ja vasemman kanavan keskiarvo ylhäällä, kummankin kanavan viisi mittaustulosta alla. Hieman laskeva taajuuskäyrä bassosta diskanttiin noin 5 kHz:n kohdalla viittaa lämpimään äänikaraktääriin. Se voisi kääntyä tummaksi, ellei kuulokkeissa olisi niin salamannopeaa transienttivastetta. Noin 8 kHz:n kohdalla on vahvistus, joka kuitenkin pysyy ilmavana, joten ääni ei käy pakotetuksi tai värity. Päinvastoin: mielestämme HiFiMAN Sundara sopii myös ääniteknikon työvälineeksi, kunhan tämän vahvistuksen huomioi. Mittaukset tehty MiniDSP EARS -kuulokemikrofonilla ja Room EQ Wizard -ohjelmalla.
Johtopäätökset
HiFiMAN Sundara yhdistää musikaalisen ja neutraalin soundin tavalla, johon harva pystyy. Sointi on höyhenenkevyttä, transientit tarjoillaan salamannopeasti ja basso soi täyteläisesti. Laulussa rintaäänet soivat komeasti ja harvinaisen ilmavasti.
Dynaamisilla kuulokkeilla tällaiseen soundiin ei pääse. Mutta äänenlaatuun yltää vain, jos Sundaran yhdistää kunnolliseen kuulokemikrofoniin. Unohda kannettavat soittimet, paitsi ihan tätä varten suunnitellut. Mieluiten HiFiMAN-kuulokkeita kannattaa kuunnella oikean vahvistimen kanssa, mutta siihen 1,5 metrin johto on naurettavan lyhyt.
