Himmeän mustat kuulokkeet eivät näytä kovin ihmeellisiltä, mutta lähempi tarkastelu osoittaa, että Beyerdynamic DT 1770 Pro edustaa todella hyvää laatua. Kupit ovat alumiinia ja sanka on päällystetty tekonahalla.
Suljettu ammattilaismalli
DT 1770 Pro on suljettu kuulokemalli ammattilaiskäyttöön. Ne on siis suunniteltu muusikoille ja ääniteknikoille, jotka työskentelevät studiossa. Beyerdynamic on saanut menestystä ja kunniaa edellisellä mallillaan, DT 770 Prolla, ja toivonee kaikkien vaihtavan sen DT 1770 Prohon. Ammattilaisten lisäksi tietysti myös tavalliset harrastajat osaavat arvostaa ammattitason äänenlaatua.
Ääniteknikko investoi usein avoimeen kuulokemalliin suljetun sijaan. Niissä on usein parempi dynamiikka, mutta avoin malli myös hengittää, jolloin tuntikausien työskentely levyn parissa tuntuu mukavalta.
Beyerdynamic on keksinyt ratkaisun molempiin pulmiin. Kummankin kupin takapuolella on bassorefleksiportti, joka kompensoi tehokkaiden kaiutinelementtien liikuttelemaa painetta. Sen ansiosta dynaamisuus on parempi ja bassovaste matalampi (5 Hz). Mukavuudesta huolehtivat vaihtopehmusteet: veluuripäällyste tuntuu miellyttävämmältä pitkässä käytössä, ja tekonahka tiivistää ääntä paremmin tarjoten mehukkaampia rytmejä.
DT 1770 Pro:ssa on kaksi tehokasta 45 mm:n elementtiä, joissa on kaksi Beyerdynamicin Tesla 2.0 -nimellä kutsumaa magneettia.
Huippuääntä
Veluuripehmusteiden ansiosta olen käyttänyt kuulokkeita lähes päivittäin testijakson aikana. Pidin niitä koko junamatkan Oslosta Göteborgiin korvien hiostumatta, eikä veluuri mielestäni heikennä äänenlaatua. Basso on ehdottomasti riittävän täyteläinen ja tiukka.
Olen testannut useita highend-kuulokkeita – tuhannen, kahden tuhannen ja neljän tuhannen euron hintaisia – joten olin varovaisen optimistinen laittaessani Beyerdynamicin 500 euron kuulokkeet ensi kertaa päähän.
Sähkövastus on korkea: 250 ohmia. Yleensä tämä tarkoittaa sitä, että kunnolliseen äänenvoimakkuuteen päästäkseen vaaditaan paljon virtaa, kun vertaa kannettavien mallien 32 ohmiin. DT 1770 Pron kohdalla puhelin ei ole paras äänilähde, mutta ihme kyllä sekin onnistuu korkean herkkyyden ansiosta (102 dB milliwatilla). Volyymi on yllättävän hyvä, mutta soundi ei puhkea täyteen kukkaan.
Klassinen musiikki
Kunnon kuulokevahvistimeen yhdistettynä – esimerkiksi Questyle CMA 400i, joka tarjoaa lähes watin verran A-luokan tehoa – on soundi aivan eri tasolla. Ääni on hyvin luonnollinen ja klassinen musiikki soi tavallista isommalla äänikuvalla. Täydellinen esimerkki tästä on Ragnhild Hemsingin (viulu) ja Tor Espen Aspaasin (piano) Northern Timbre -albumi. Tulkinnat, kuten Edvard Griegin Sonata nr 3 ja Jean Sibeliuksen Danses Champetres op 106 soivat kauniisti, ja soitinten ympärillä on runsaasti tilaa.
DT 1770 Pro on suunniteltu studiotyöhön, mutta se toimii erinomaisesti myös musiikinharrastajan käyttöön. Kuva: Beyerdynamic
Jousen jokainen veto viululla soi kuin oma melodiansa. Sointi on lämmin, täyteläinen ja ylä-ääniltään riittävän rapsakka kuulostaakseen todentuntuiselta. Pianon matalat sävelet luovat vankan pohjan, ja ylempää koskettimet tanssivat kevyesti ja leikkisästi.
On sitä paitsi melko helppo kuulla ero CD-laatuisen FLACin (16 bittiä/ 44 kHz) ja alkuperäisen levytysresoluution 24 bittiä/352,8 kHz välillä. CD-versiossa sävelet kuolevat vähän liian aikaisin. Originaalissa soittimet asettuvat äänimaisemaan holografisemmin ja luonnollisemmin.
Pop-musiikki
Daft Punkin discopläjäys Lose Yourself to Dance svengaa mukavasti. Soundi kallistuu enemmän täyteläiseksi kuin aivan neutraaliksi uhkean bassontoiston vuoksi. Matalatkin äänet kuuluvat alkuperäiselle äänitykselle uskollisesti. Kitarariffi soi just eikä melkein, ja tasapaino täyteläisyyden ja raikkauden välillä säilyy hyvin. Pharell Williamsin laulu ei tästä varmaan kirkkaammaksi voi mennä.
Studiossa
Sattumoisin tein töitä studiossa samaan aikaan, kun testasin Beyerdynamicin kuulokkeita, joten pääsin kokeilemaan niitä myös miksatessa. Se olikin todellinen ilo! Pienen totuttelun jälkeen (yleensä käytän analyyttisempiä kuulokkeita) DT 1770 Pron käyttäminen oli oivallista ja kuulin helposti, mikä levytyksessä oli pielessä ja mikä kohdallaan. Hard rock ei tee poikkeusta äänenlaatuun, vaan näillä kuulokkeilla tekemäni työ päätyi lopulta lopulliseen versioon. Kuulokkeita piti mielellään päässä useitakin tunteja, vaikka ne suljetut ovatkin – veluuri tuntui hyvin miellyttävältä.
Johtopäätökset
Noin kuukauden yhteiselon jälkeen väitän, ettei Beyerdynamic DT 1770 Pro -kuulokkeita parempia ole 500 euron hintaan. Tekisi mieli jopa sanoa, että ne ovat paremmat kuin tuplasti kalliimmat Pioneer SE-Monitor5 -kuulokkeet, joiden ylärekisteri soi energisemmin mutta jolta puuttuu Beyerdynamicin musikaalisuus. DT 1770 Pro tarjoaa monia samoja ominaisuuksia kuin Beyerdynamic T 5p G2 -malli, mutta puoleen hintaan (vaikka vahvistin vaadittaisiinkin). DT 1770 Pro lyö laudalta myös saman hintaluokan HiFiMAN HE-400i -kuulokkeet.
Klassinen musiikki kuulostaa valtaisan kauniilta; yläpäässä äänet erottuvat selkeästi ja keskirekisteri soi lämpimästi ja luonnollisesti. Basso on mehukas ja tasapainoinen. Myös pop, niin akustisena kuin elektronisena, toimii tällä kaavalla loistavasti. Käytin kuulokkeita testin aikana myös studiossa, ja sain luotua niillä haluamani lopputuloksen.
Laatu on siis mainio ja istuvuus samoin. Mitä muuta voisi toivoa? Tähän rahaan ei kyllä muuta. Emmekä olisi moittineet mitään, vaikka hinta olisi ollut kaksi kertaa isompikin!
