Taidolla ja treenillä – mutta loppujen lopuksi pelissä pärjääminen riippuu välineistä. Hiiren lisäksi vain näppäimistö on suora linkki pelaajan ja pelin välillä.

Lähes kaikki tavalliset näppäimistöt ovat kalvonäppäimistöjä. Niissä näppäimet kytkeytyvät, kun ne painavat pientä muovikuplaa vasten. Kalvonäppäimistöjä on edullista tuottaa ja niistä saa varsin kompakteja, mikä on välttämätöntä kannettavien tietokoneiden kannalta.

Kovin tarkkoja kalvonäppikset eivät ole, vaan kun tilanne vaatii nopeutta ja tarkkuutta, tarvitaan mekaaninen näppäimistö.

Mekaanisen näppäimistön edut

Mekaanisessa näppäimistössä on erillinen kytkin jokaisen näppäimen alla. Jousen vastus määrittää, miten hitaasti näppäin painuu pohjaan ja miltä liike tuntuu. Osa pelaajista tykkää kevyesti reagoivista näppäimistöistä, kun taas osa kaipaa selkeää vastusta.

Mekaaniset näppäimet napsahtavat kuuluvasti, kun niitä painaa. Joillekin ääni on ehdoton osa kokemusta, kun taas toiset eivät voi sietää näppäimistön nakutusta – yleensä kyseessä ovat muut samassa huoneessa olevat. Äänen lisäksi käyttäjä luottaa vastukseen, joka syntyy, kun näppäintä on painettu kytkentäpisteen ohi. On nimittäin tärkeää tietää, onko lyönti rekisteröity vai ei.

Suurin osa mekaanisista näppäimistöistä käyttää elektronista kytkintä, mutta vaihtoehtojakin on. Tässä vertailussa on useampi malli, jossa on optiset kytkimet – niissä kytkeytyminen tapahtuu valoinformaation avulla. SteelSeriesillä puolestaan on käytössä magneettiset kytkimet, mikä tuo oman lisänsä peliin.

20 000 sivua

Näppäimet kuumenevat, kun pelisessio venähtää pitkäksi. Niiden kestävyys on siis hyvin tärkeää. Yleensä mekaaniset näppäimistöt kestävät ainakin 50 miljoonaa lyöntiä. Se vastaisi noin 20 000-sivuisen kirjan kirjoittamista – vain yhtä näppäintä käyttäen! Kaikkia näppäimiä ei toki käytetä yhtä paljon, joten todennäköisesti pelinäppäimistössä ohjaukseen käytettävät WASD-näppäimet kuluvat nopeammin kuin vaikkapa M-kirjain.

Oma väri joka näppäimelle

Pelaamisen on tarkoitus viihdyttää, ja RGB-valot ovat tietysti osa kokemusta. Valoshow ei sinänsä paranna kenenkään suoritusta, mutta se tekee pelaamisesta hauskempaa. Eihän urheiluautokaan muutu nopeammaksi nahkaverhoilun ja kovapuisen kojelaudan ansiosta, vaan tyylikäs sisustus vain näyttää hyvältä!

Lue myös: 5 pelikuuloketta – Viisi voittajaa

Hot-swapping

Pelinäppäimistöjen kuuminta hottia on näppäinten vaihtaminen. Tosipelaajat ovat toki tehneet sitä jo vuosia, mutta nyt vaihtamisesta on tehty niin helppoa, että se onnistuu keneltä vain. Moni tämän testin näppäimistöstä on ”hot-swappable”. Se tahtoo sanoa, että näppäimet voi vaihtaa ilman, että tarvitsee purkaa näppäimistön kuorta ja kaivaa kolvia esiin. Näppäimet vain painetaan piirilevyyn ja ne saa pompautettua irti mukana tulevilla pihdeillä. Jos siis uskoo oman pelisuorituksensa paranevan, kun vaihtaa WASD-näppäimiin Cherry-kytkimet, mutta haluaa säilyttää Y- ja I-näppäimissä lineaarisen liikkeen, se onnistuu käden käänteessä.

Vähemmän näppäimiä

PC:n vauva-aikoina kaikissa näppäimistöissä oli yli sata näppäintä, jotka oli jaettu käyttötarkoituksen mukaan omiin osioihinsa. Oli viisi riviä kirjaimia, siirtymisnäppäimet (nuolinäppäimet, sivunvaihto jne), toimintonäppäimet ja numeronäppäimistö, joka muistutti taskulaskinta.

Numeronäppäimistön avulla oli helppo lyödä lukuja taulukkoon, mutta pelaajille siitä ei juuri hyötyä ole. Niinpä kauppoihin ilmestyivät tenkeyless-näppäimistöt eli näppäimistöt, joissa ei kymmentä numeronäppäintä ole.

Tässä vertailussa useimmat ovat tenkeyless-tyyppiä, mutta viime aikoina markkinoille on ilmaantunut myös malleja, joissa on vieläkin vähemmän näppäimiä. Otimme testiin mukaan kaksi tällaista superkompaktia mallia – ne ovat vähän kuin näppäimistömaailman katkaistu haulikko.

Lue myös: 6 pelihiirtä – Voitto kouraan