Sony Xperia 1 II (kamera)

Huawei P40 Pro+ (kamera)

Sanotaan, että paras kamera on se, joka on mukanasi. Mikä pitää kännykän kanssa useimmiten paikkansa. Kehitys kehittyy sellaista vauhtia, että viimeisen vuosikymmenen aikana puhelinten kamerat ovat jo onnistuneet haastamaan pokkarikamerat. Pitkään ”oikeiden” kameroiden resoluutio oli lyömätön kännyköihin verrattuna, mutta siinäkin puhelimet ovat jo päässeet samalle tasolle. Sitten pokkareiden eduksi jäi vielä zoom. Mutta tänä vuonna yhdessä testipuhelimessa on jo 10x optinen zoom, mikä olisi pari vuotta sitten ollut vielä käsittämätön ajatus.

Päätimme tutustua tarkemmin tämän vuoden parhaiden puhelinmallien kameroihin. Riittääkö laajakuva vangitsemaan upean maiseman? Onnistuuko zoom kuvaamaan kohteensa tarkasti vai jääkö etäinen kohde pikselimössöksi? Onnistuvatko huikeat ruokakuvat Instagiin, vaikka ravintolan valaistus olisikin hämyinen? Ja löytyvätkö tärkeimmät ominaisuudet kamerasovelluksista helposti?

Lyhyesti sanottuna vastaus on, että kuvanlaatu ei ole koskaan ollut parempi eikä zoomin kantama niin suuri kuin nyt. Kaikki testin puhelimet ovat huomattavasti parempia kuin mikään pari vuotta vanha malli. Jos olet kitissyt puhelimesi kamerasta, on siis aika vaihtaa nyt!

sensor sizes — Koolla on todellakin väliä, kun puhutaan kuvakennosta.

Mitä numerot merkitsevät?

Resoluutio: Kuinka monta miljoonaa pikseliä kennossa on. Enemmän ei välttämättä ole parempi. Suurempi pikselimäärä syö enemmän tallennustilaa ja lataa kuvat hitaammin nettiin. On kuitenkin epätodennäköistä, että että kuvia katseltaisiin yli 8 megapikselin ruudulta, mikä on siis 4K-television resoluutio. Testin kännyköissä näytöt ovat resoluutioltaan 2,5-6,3 megapikseliä. Testin kennoissa puolestaan resoluutio vaihtelee 8 ja 108 megapikselin välillä, mutta yleensä kuvia otetaan matalammalla resoluutiolla. Kamera yhdistää sitten neljästä yhdeksään pikseliä yhdeksi, mikä tuottaa paremman valoherkkyyden kuviin.

Polttoväli: Alun perin polttovälillä tarkoitettiin etäisyyttä linssin keskiosan ja filmin välillä. Nykyään riittää, että tietää, että mitä lyhyempi polttoväli, sitä laajempi laajakuva. Ja mitä pidempi polttoväli, sitä enemmän zoomia teleobjektiivissa. Tässä testissä laajakuva on enimmillään 13–18 mm ja laajakuvaobjektiivi (kännyköiden yleisin objektiivi) 23–26 mm. Teleobjektiivit ovat 50–52 mm (2x), 70–80 mm (3x), 103 mm (4x) ja 240 mm (10x).

Aukko: Oikeastaan polttovälin ja aukon suhde. Pienempi aukko kertoo valoherkkyydestä. Aukon kokoa ilmaiseva numero kertoo myös syväterävyydestä, joka esimerkiksi muotokuvissa saa aikaan sumean taustan. Tässä testissä aukon koko vaihtelee laajakuvaobjektiivin 1,8:sta teleobjektiivin 4,4:ään.

Kennon koko: Suurempi kenno kerää enemmän valoa ja tuottaa näin laadukkaampia kuvia. Kännykkäkameroiden suurimpia haasteita onkin se, ettei pieneen puhelimeen mahdu kuin murto-osa oikean kameran kennosta. Testissämme kennokoot vaihtelevat 1/1,2-tuumaisesta 1/4,3-tuumaiseen.

Kuvanvakain: OIS eli Optical Image Stabilization mahdollistaa tarkat kuvat, vaikka vahingossa heilauttaisi puhelinta kuvaa ottaessa.

Nyt siis tiedämme, että ”48 Mp 25 mm F1.8 1/1.43″ OIS” tarkoittaa, että kamerassa on korkea resoluutio, tavallinen objektiivi, hyvä valoherkkyys mutta pieni kenno.