Täydellistä kameraa ei ole olemassakaan, mutta osa pääsee kyllä aika lähelle. Kaikkien ei kuitenkaan kannata ostaa kalleinta ja hienointa testivoittajaa.
Ensin pitää tietää, mihin kameraa aikoo käyttää.
Muotokuvaajilla on kameralle aivan eri vaatimukset kuin luontokuvaajilla. Sama pätee urheilukuvaajiin ja reportaasikuvaajiin, joiden erilaiset tarpeet vaativat kameralta erilaisia ominaisuuksia.
Jos aikoo kuvata luonnossa ja etenkin villieläimiä, pitää tietää, minkälainen kamera ja objektiivit sellaiseen tarvitaan. Sama pätee kaikkiin muihinkin valokuvauksen lajeihin, mutta jotkut asiat ovat toki kaikille kameroille yhteisiä kuvauskohteesta riippumatta.
Kuvanlaadun pitää tietenkin olla parasta mahdollista, ja siinä resoluutio, yksityiskohtien terävyys ja dynamiikat ovat tärkeitä. Urheilukuvaajia kiinnostaa myös automaattitarkennuksen ja sarjakuvauksen nopeus.
Tämän päivän kameroilla kuvanlaatu on joka tapauksessa teknisesti erittäin hyvää, eikä kuvanlaadulla ole juuri eroa, ostaapa sitten tonnin tai kymppitonnin kameran. Ja jos kamerat vielä ovat samaa tyyppiä – APS-C- tai täyskennojärjestelmäkameroita – eroa on vieläkin vähemmän.
Suurimmat erot ovatkin muualla, kuten toiminnoissa, kuvausnopeudessa, automaattitarkennuksessa, videokuvausominaisuuksissa ja siinä, onko kamera tehty ammattilaisille vai harrastajille. Muun muassa.
Muotokuvaaja – ja esimerkiksi häävalokuvaaja – ei tee mitään 30 kuvaa sekunnissa kuvaavalla kameralla. Sen sijaan tärkeitä ovat kuvan dynamiikat ja raakatiedostot, jotka eivät mene p***ksi Photoshopissa, kuten eräs kuvaaja kerran hienosti asian ilmaisi.
Kun taas kuvataan nopeasti liikkuvaa kohdetta, on 30 kuvaa sekunnissa vallankin tärkeä vaatimus, samoin kuin kohdetta seuraava tarkennus.
Uudet kamerat ovat hyviä myös videokuvaamisessa. Moni videokuvaaja onkin havainnut tämän, ja monet mainokset kuvataan Canonilla, Nikonilla tai Sonyn perinteisen videokameran sijaan.
Ammattilaiset vahtaavat kameroiden spekseistä kryptisiä lyhenteitä, mutta harrastajan ei tarvitse vaivata päätään sellaisilla asioilla kuin Apple ProRes, Log tai LUT. Harrastajan kannattaa mieluummin ostaa kamera, joka kuvaa aitoa 4K-videota koko kuva-alalta 10-bittisellä 420 HDR (High-Dynamic Range) -laadulla ja jolla voi tallentaa videot suoraan muistikortille.
Jos haluaa vain paremman kameran, jolla ottaa kuvia lapsista, lomamatkoista ja perhejuhlista, ei tarvitse 8K-videota tai 30 fps:n kuvausnopeutta. Sellaiseen sopii parhaiten yksinkertainen kamera, jossa on hyvä zoom. Tällaisia malleja saa noin 1 000–2 500 euron hintahaarukassa objektiiveista riippuen.
Jos siis etsit uutta kameraa, löydät sen todennäköisesti tästä listauksesta – tässä on kaikkea eri hintaluokista ja eri ominaisuuksin, ja ainakin yksi, joka täyttää kaikki tarpeet.
Objektiivin valintaopas:
Muotokuvaukseen
Hyvä muotokuva on yhtä lailla objektiivin kuin kameran ansiota. Koska kuvausnopeus ja säänkestävä runko eivät tässä ole kovin oleellisia, on enemmän valinnanvaraa kameran suhteen ja voi valita esimerkiksi valovoimaisempia objektiiveja. Moni kuvaaja suosii hyvällä valovoimaisuudella varustettua lyhyttä teleobjektiivia, joka voi vähentää syväterävyyttä tehden taustasta epätarkemman eli luoda kauniin bokeh-efektin.
Muotokuvia saa hyvin 28, 35 tai 50 mm:n objektiiveilla, mutta 85 tai 90 mm f2:n tai paremman valovoimaisuudella on suositeltavin, kun haluaa erottaa kohteen taustastaan.
Yleiskuvaukseen
Kun kuvaa kaikkea mahdollista, on ratkaisu järjestelmäkamera mukana tulevalla normaalizoomilla. Lisäksi voi hankkia telezoomin tai laajakuvazoomin, mutta normaalizoomilla pääsee pitkälle. Se kattaa yhdestä päästä 24–28 mm ja toisesta 80–120 mm. Yleensä tällaisilla objektiiveilla on maltillinen valovoimaisuus tyypillisillä 4–5,6 aukoilla, joten valovoimainen 28–35 mm:n laajakuvaobjektiivi f2.8:n ja f4:n väliltä voi olla kätevä lisävaruste.
Luonto- ja maisemakuvaukseen
Maisemat ovat usein hyvin kiitollisia kuvauskohteita. Ne eivät juokse karkuun, ja jos jaksaa odottaa sopivaa valoa, voi hyvinkin saada otoksen, jonka kelpaa ripustaa seinälle. Säänkestävä runko on hyvä olla, ja korkea resoluutio mahdollistaa yksityiskohtien paremman tarkkuuden ja tuo syvyyttä kuviin. Oikealla objektiivilla, kuten laajakuvalla tai laajakuvazoomilla – 16–35 mm – saa laajemman perspektiivin. Kun laajakuvaobjektiivissa on hyvä, yli f2.8:n valovoimaisuus, voi kuvata myös tähtiä. 200/300 mm:n teleobjektiivilla tai 70–200 mm/100–300 mm:n telezoomilla saa kapeamman perspektiivin, mikä voi olla hyvä tehokeino. Käytännöllisiä lisävarusteita maisemankuvaukseen ovat vakaa jalusta, ND-suotimet, gradienttisuotimet ja polarisaatiosuotimet.
Matkustamiseen
Matkoilla ei kannata olla isoa ja kallista kameraa. Kevyt ja kätevä järjestelmäkamera on paras. Kun pakkaa mukaan toisen akun ja mielellään neutraalin suotimen, on valmiina kaikkeen, mitä vastaan tulee, ja linssi pysyy pölyltä suojattuna. Hyvä valinta on 28–70 mm:n tai 24–105 mm:n normaalizoom, mutta aukon 1.4 tai 2.0 laajakuva on hyvä lisä etenkin illan tullen.
Urheilu-, toiminta- ja villieläinkuvaukseen
Tarkennuksen nopeus ja nopea kuvausnopeus ovat liikkuvia kohteita kuvatessa tärkeämpiä kuin resoluutio tai kameran keveys. Parhaat urheilukamerat sopivat myös villieläinten kuvaamiseen, mutta oikean objektiivin valinta on yhtä tärkeää kuin oikean kameran valinta. Valovoimainen ja nopea objektiivi lyhyellä polttovälillä on usein parhain. Zoomobjektiivi, jonka speksit ovat 70-200mm f2.8, 100-400mm f4-5-6 tai 300mm f2.8, saa teräviä kuvia nopeastikin liikkuvista kohteista.
Videokuvaukseen
Video on omanlaistaan tiedettä, jossa jälkikäsittely on yhtä tärkeää kuin kuvaaminenkin, mutta ei-ammattilaisille hyvä 4K-videokamera on oiva valinta. Jos vaatii kameralta enemmän, kannattaa katsoa, että siinä on 10-bittinen 422 Apple ProRes, Log-asetukset sekä mikrofoni- ja kuulokeliitännät.
Myös dronet ovat hyviä videokameroita. Valitse malli, joka kuvaa 4K-laadulla. Silloin saa huikeita videoita, joita ei järjestelmäkamera pysty.
