Asus on valinnut uuden PG32UCDP-näyttönsä perustaksi WOLED-tekniikan, kun taas edellinen PG32UCDM luotti QD-OLED-tekniikkaan. Kiinnostava valinta ja aika yllättäväkin, sillä QD-OLED-tekniikkaa markkinoidaan usein ”parempana”. Kaikki on kuitenkin kiinni toteutuksesta, ja olemme viime aikoina nähneet WOLED-pelinäyttöjen yltävän hiukan parempaan kirkkauteen.
Saisiko olla 240 Hz vai 480 Hz?
Asus on varustanut pelinäyttönsä Frame Rate Boost -nimisellä toiminnolla, jolla saa vaihdettua 4K/240 Hz-tilan ja Full HD/480 Hz-nopeuden välillä suoraan näytöstä itsestään. Näytön valikosta klikkaamalla siis PC vaihtaa virkistystaajuuden 480 Hz:iin, ja vaikka kuva muuttuisikin samalla hiukan pehmeämmäksi, tulee siitä jälleen terävä, kun säätää VividPixel-asetuksen täysille.
Omalla RTX 3090-näytönohjaimellani pääsen lähes 180 fps:ään pelatessani Destiny 2:a Full HD -resoluutiolla. Se on iso parannus 60 fps:stä – mikä on raja 4K:lla – mutta silti kaukana 480 fps:stä. Tilanne johtuu siitä, että näytönohjaimeni, josta aikoinani pulitin reilusti yli 2 000 euroa (!), ei ole enää tarpeeksi hyvä. Toisaalta ero 240 Hz:n ja 480 Hz:n välillä ei ole havaittavan suuri. Kilpailutilanteessa tietysti jokaisella millisekunnilla on väliä, ja silloin on käytännöllistä voida vaihtaa resoluutiota suoraan näytöstä, ilman että tarvitsee mennä Windowsin asetuksiin.
Liitännät ja toiminnot
Asus ROG Swift PG32UCDP tarjoaa mittavat liitäntävaihtoehdot, jotka kattavat niin pelaamisen kuin työntekemisenkin tarpeet. Näytössä on kaksi HDMI 2.1 -porttia pelikonsolia ja PC:tä varten sekä parhaan mahdollisen resoluution ja virkistystaajuuden mahdollistava DisplayPort 1.4. Jopa 90 watin virtalähteellä varustettu USB-C-portti on täydellinen kannettavaa tietokonetta ja muita datansiirtoa ja latausta samanaikaisesti hyödyntäviä laitteita ajatellen. Näytössä on myös kolme USB 3.2-porttia ulkoisten lisävarusteiden, kuten näppäimistön, hiiren ja kovalevyn yhdistämistä varten sekä kuulokeliitäntä. Pelaajia hellitään VESA DP-, FreeSync Premium Pro- ja G-SYNC Compatible -tuella.
Täydellistä kuvaa hienosäädöllä
Aivan ensimmäiseksi kokeilen erilaisia kuva-asetuksia. Teoriassa GameVisual-valikosta löytyvän sRGB-asetuksen pitäisi olla tarkin, mutta sen värilämpötila on aika viileä, 8 700 K. Sen sijaan Racing-asetuksella mittaan lämpötilaksi 6 600 K, joka on todella lähellä neutraalia 6 500 kelviniä.
Pienen testailun jälkeen koen kasvot vieläkin hiukan ylikylläisinä ja oranssiin taittavina. Vähennän värikylläisyyttä 50 prosentista 42 prosenttiin, jolloin kuvasta tulee täydellinen.
On tosin myönnettävä, että tein mittaukset DataColor Spyder X2:lla, jota ei ole tarkoitettu OLED-näytöille. Silmäni ovat kuitenkin samaa mieltä mittauslaitteen kanssa: Racing-asetus pienennetyllä värikylläisyydellä näyttää tarkimmalta. Odotan kyllä kiinnostuneena DataColorin uusia kolorimetrejä, joilla OLED-näyttöjen kalibrointikin onnistuu.
HDR ja kuvanlaatu
Windows-pelikoneellani magenta ylikorostuu HDR-tilassa valitsemastani asetuksesta riippumatta. Tilanne vaatisi kalibrointia, mikä ei ikävä kyllä tavallisilla kolorimetreillä onnistu. Muutenkin kokemukseni HDR-kuvasta Windowsilla ovat huonoja. Mac pärjää HDR:n kanssa paremmin, mutta harmillisesti pelivalikoima taas on Applen tietokoneille kapeampi.
Täydellinen luovaan työhön
Mittauksia tärkeämpää on tietysti kuvanlaatu ihmissilmin koettuna, ja tässä tapauksessa se on aivan huippuluokkaa. Kaikkien OLED-näyttöjen tapaan yksityiskohdat ovat veitsenteräviä ja musta todella syvää. WOLED-tekniikan uusimmissa sukupolvissa on entistä parempi allipikselirakenne, joka muistuttaa enemmän LCD-näyttöjen RGB-rakennetta. Sen ansiosta tekstit näyttävät Windowsilla paljon aiempaa paremmilta – jopa niin hyviltä, että näyttö sopii erinomaisesti toimistokäyttöön.
Oikeiden väriasetusten kanssa näyttö on erinomainen valinta luovaan työhön. Videoeditointi sujuu kuin tanssi tarkkojen värien ansiosta, ja OLED-tekniikan kyky toistaa tummien alueiden pienimmätkin vivahteet pääsee todella loistoonsa. Jos kaipaa vielä parempaa väritarkkuutta, voi näytön kalibroida.
Myös kuvankäsittely Photoshopissa ja Lightroomissa hyödyntää näytön teknologiaa, ja parempi alipikselirakenne tarjoaa tekstiinkin terävät yksityiskohdat. OLED-näyttöjen aiemmissa sukupolvissa tämä on nimittäin ollut ongelma. Nyt alipikselirakenne sovittaa mustan tekstin paremmin valkoista taustaa vasten, ja vice versa.
Kovaa kilpailua
Sony Inzone M10S -näyttöön verrattuna PG32UCDP on vähintään yhtä hyvä, ja Asusin etuna on näytön 32 tuuman koko verrattuna Sonyn 27 tuumaan. Kovin kilpailija lienee Samsung Odyssey G8 G80SD, joka on pari sataa euroa halvempikin. Samsungin QD-OLED-paneelin alipikselirakenne on hiukan toisenlainen, mutta sekin toimii toimistokäytössä ja tarjoaa sisäänrakennetun kalibroinnin. Asusin näyttö taas on kirkkaampi, tyylikkäämpi ja valikot paremmat.
Yhteenveto
Asus ROG Swift PG32UCDP on vaikuttava yleisnäyttö, joka yhdistää OLED-tekniikan ja salamanopean pelaamisen parhaat puolet. 4K-resoluution ansiosta se sopii yhtä hyvin toimistokäyttöön kuin pelaamiseenkin, ja 480 Hz:n virkistystaajuus tekee siitä tulevaisuusvarman valinnan myös nykyistä parempia näytönohjaimia ajatellen. HDR saisi toimia paremminkin, mutta muutoin kyseessä lienee luokkansa tämän hetken paras näyttö. Hinta on kova, mutta jos haluaa vain kaikkein parasta, on PG32UCDP oikea valinta.
