Talvinen piha on kaunis, mutta lumityöt käyvät nopeasti raskaiksi ja ikävystyttäviksi. Lumitöiden hoitaminen perinteiseen tyyliin lapiolla ja kolalla vaatii lihaskuntoa, ja bensakäyttöiset lumilingot taas aiheuttavat niin melu- kuin tavallistakin saastetta. Onneksi nykyään tarjolla on myös akkukäyttöisiä lumilinkoja – mutta riittävätkö niissä tehot? Testasimme kolmea akkukäyttöistä lumilinkoa, jotka edustavat eri koko- ja teholuokkia.

Lumimyrskyn iskiessä

Akkukäyttöisessä lumilingossa on paljon hyviä puolia: se on kevyt ja helppokäyttöinen ja tekee lumenpoistosta vaivattomampaa. Se on myös bensaversiota huomattavasti hiljaisempi, mistä kiittävät niin naapuri kuin omat korvatkin. Lisäksi akkukäyttöinen ei aiheuta pakokaasuja, mikä on tietysti hyväksi niin käyttäjälle kuin ympäristölle yleensäkin. Akkukäyttöinen lumilinko käynnistyy sitä paitsi hetkessä, olivatpa sää ja lämpötila millaisia tahansa.

Lue myös: 5 robottiruohonleikkuria ilman rajauskaapelia

Pieni lapio – iso ilo

Pieni akkukäyttöinen lumilapio sopii pienen parkkipaikan, kulku- tai ajoväylän putsaamiseen. Se on kompakti ja helppokäyttöinen ja hoitaa lumen pois nopeasti ja tehokkaasti. Toisin kuin tavallisen lumilapion kanssa, ei konevoimaisen lapion kanssa tarvitse kumarrella ja käyttää voimaa.

Isompi piha – isompi lumilinko

Jos taas oman pihan ajo- tai kulkuväylä on pitkä tai patio suuri, voi isompi akkukäyttöinen lumilinko olla paikallaan. Työleveyden on hyvä olla 50 cm tai enemmän. Tällaiset mallit ovat tehokkaampia ja pystyvät liikuttamaan enemmän lunta lyhyemmässä ajassa. Niiden heittokulmaa voi säätää toisin kuin pienimmissä malleissa, jotka heittävät lumen suoraan eteenpäin. Sen ansiosta lumi on helpompi kerätä kasoihin ja estää sitä lentämästä naamalle.

Akkukäyttöisten mallien edut ja haitat

Akkukäyttöisellä lumilingolla on paljon etuja, mutta toki myös miinuspuolia. Akunkesto on niistä selkein. Akut on ladattava säännöllisesti, mikä voi rajoittaa laitteen käyttöaikaa ja siis sitä, saako koko pihan lumityöt tehtyä kerralla. Bensakäyttöisessä lumilingossa tankin voi täyttää ja jatkaa töitä saman tien, mutta akkukäyttöisessä vaihtoehtona on vain hankkia lisäakut, joita pitää aina ladattuna – ja ne ovat kalliita.

Akkukäyttöisillä laitteilla on usein myös heikompi enimmäiskapasiteetti kuin polttomoottoriversiolla. Useimmat akkukäyttöiset vaativat työntämistä, kun taas bensakäyttöisistä löytyy paljon myös itsevetäviä malleja. Raskaassa lumihangessa lumilingon työntäminenkin voi olla aikamoinen ponnistus.

Mikä lumilinko on paras?

Lumilingon valinta riippuu omista tarpeista. Kannattaa ainakin ottaa huomioon, paljonko lunta yleensä on putsattavana, kuinka suuri ala on kyseessä, millaista akunkestoa oman pihan putsaaminen vaatii sekä itsevetävän mallin tarpeellisuus.

Ryobi RY36STX53A-150

Kunnon työjuhta

Vertailun suurin lumilinko Ryobi RY36STX53A-150 kulkee hangessa vaivattomasti.

Isot renkaat ja hyvä työskentelykorkeus saavat lumilingon liikkumaan vaivattomasti. Lumi linkoutuu kauaksi. Tilaa kahdelle akulle. Tehokas ja todella hyvä lumilinko!

Renkaat eivät ole itsevetävät. Ei putsaa lunta maata myöten, vaan jättää parimillisen kerroksen. Mukana tuleva akku on vähän turhan pieni (5 Ah).

Lue koko testi

Ryobi RY18ST25A-0

Pienille pihoille

Ryobin akkukäyttöinen lumilapio on oiva väline pienen pihan putsaamiseen. Ja paljon käytännöllisempi kuin tavallinen lumilapio!

Helppokäyttöinen, täydellinen patiolle ja pienelle ajoväylälle. Linkoaa lumen pitkälle. Vie vähän tilaa. Akku on hyvin suojattu.

Ei toimi kovin hyvin paksun tai painavan lumen kanssa. Heittää lumen mukana soraa leveälle alueelle. Isoimman akun kanssa muuttuu varsin etupainoiseksi. Akun ja laturin kanssa kallis hankinta.

Lue koko testi

Stiga ST 700e

Hyvän hinta-laatusuhteen lumilinko

Jos kaipaa kunnon puolen metrin työskentelyleveyttä, ei Stiga ST 700e -lumilinkoa kompaktimpaa vaihtoehtoa varmaankaan löydy. Ja sitä on ilo käyttää!

Säädettävä heittokulma, ajovalot, helppokäyttöinen. Teho riittää useimmiten hyvin ja lumi kaikkoaa maata myöten. Tilaa kahdelle akulle. Kohtuuhintainen.

Ei itsestäänvetäviä renkaita. Pienet pyörät tekevät Stiga ST 700e:n työntämisestä raskasta kovassa ja jäisessä lumihangessa.

Lue koko testi

Geir Gråbein Nordby

(s. 1978): Toimittaja. Gråbein päätyi LB-toimituksen jäseneksi lähetettyään vuonna 2001 työhakemuksen väärään osoitteeseen – hän halusi hakea samannimiseen studioon ääniteknikoksi mutta onkin nyt työskennellyt puolet elämästään tekniikkatoimittajana. Gråbeinin erityisalaa ovat etenkin hifi, kuulokkeet ja kotiteatteri, mutta toisinaan hän ottaa haltuunsa muitakin alueita.