Bravia A95L on Sonyn 2023-mallivuoden lippulaiva-tv, joka on tietysti täynnä erilaisia kuvaa parantavia ominaisuuksia. Uusimman sukupolven QD-OLED-paneelia ohjaa Sonyn Cognitive XR -videoprosessori. Äänestä vastaa Acoustic Surface+ -kaiutinjärjestelmä, ja Google TV lupailee sujuvaa käytettävyyttä.
Millainen Bravia A95L on sitten käytännössä? En jää pihtailemaan ylistyssanoissa, vaan sanon saman tien, että Sony luo visuaalisia elämyksiä, jotka tuntuvat todella realistisilta luonnollisine väreineen ja vaikuttavine kontrasteineen. Tämän vuoden malli on kaiken lisäksi saatavan entistä suuremmassa koossa!
Sony Bravia A95L
Sonyn lippulaiva on nimittäin vihdoin saatavilla odotetussa 77”:n koossa 55- ja 65-tuumaisen lisäksi. Saimme testiin 77-tuumaisen version, mutta kuvanlaatu on oletettavasti aivan samanlaista kaikissa kolmessa.
Muotoilultaan A95L on yksinkertaisen linjakas ja tyylikäs. Litteä näyttö on kehystetty harjatulla alumiinilla, ja kuva jatkuu lähes reunasta reunaan. Sony kutsuu designratkaisuaan nimellä Seamless Edge Bezel.
Edeltäjän painava ja leveä jalka on saanut väistyä linjakkaiden jalkojen tieltä. Jalat voi asentaa kapeammalle tai leveämmälle tv-tason leveydestä tai soundbarin tarpeesta riippuen.
Moni varmaan ripustaa näin litteän tv:n mieluiten seinälle, ja siihen tarkoitukseen käy standardikokoinen VESA-kiinnike.
Käyttö ja ominaisuudet
Philipsin tapaan A95L pyörii Google TV -käyttöliittymällä, mutta Sony on jättänyt valikoihin oman kädenjälkensä. Eri sisääntulojen välillä vaihtaminen käy näppärästi ja asetukset valituille lähteille samoin. Jos käytössä on monia videolähteitä, on tämä erityisen ilahduttava ominaisuus.
Liitännöistä puheen ollen: Sonylla on neljä HDMI-sisääntuloa, joista edellisen sukupolven tapaan vain kaksi on 4K/120Hz-yhteensopivia. Kaksi muuta ovat tavallisia 4K/60Hz-laadun sisääntuloja.
Ei mikään iso ongelma, mutta lippulaivamalli olisi ehkä ansainnut enemmän. Esimerkiksi LG G3 ja Samsung S95C on varustettu neljällä täyden kaistan HDMI-sisääntulolla.
Vertailun Panasonic ja Philips tosin ovat tässä asiassa samoilla linjoilla Sonyn kanssa, sillä kummallakin kilpailijalla on niin ikään vain kaksi 2.1-standardin liitäntää neljästä. Ehkäpä ensi vuoden lippulaivamalleissa päästään kaikissa neljässä täyteen kaistaan?
Kuvanlaatu
A95L on varustettu Samsung Displayn valmistamalla uusimman sukupolven QD-OLED-paneelilla, jossa on parempi jäähdytys ja kirkkaus.
Videoprosessori on Sonyn Cognitive Processor XR, joka parantelee kuvaa monin eri tavoin. Esimerkiksi XR Clear Image analysoi ja parantaa kuvaa reaaliaikaisesti ja varmistaa erilaisten videolähteiden skaalaamisen 4K-resoluutiolle.
OLEDin hyvät puolet eli kontrasti ja musta ovat varmaan lukijoillemme jo tuttuja, ja A95L-mallissa ne ovat mitä parhainta tasoa. Kuten sanottua, on kirkkautta parannettu, ja mittasimmekin Sonyn ruudun kirkkaudeksi 1 350 nitiä 10-prosenttisella kuva-alalla. A95L:llä on siis runsaasti ruutia kirkkaimpienkin HDR-efektien toistamiseen, mutta valkoisen intensiteetti ei kuitenkaan ole tämän television vaikuttavin puoli.
Kun vertaa Sonya vierekkäin Panasonic MZ2000:n ja Philips OLED+908:n kanssa, erottuu Sony joukosta etenkin yhdessä asiassa: värintoistollaan.
Kilpailijatkin ovat kontrastiltaan ja terävyydeltään upeita, mutta Sony on väreiltään ylivoimainen. Punaisen, vihreän ja sinisen sävyt tulevat kirkkaammin esiin mutta eivät liioitellusti. Sonylla tuntuu olevan laveampi väripaletti käytössään kuin muilla.
Kuulostaa ehkä oudolta, mutta kuva näyttää usein vain paljon realistisemmalta. Kaikki ihonsävyistä ruohon vihreyteen ja taivaan sineen on todentuntuisempaa, ja syvyysvaikutelmakin napsun parempaa. Kuva on kristallinkirkas!
Eikä katselukulmakaan vääristä loistavaa värintoistoa. Sohvan reunalla istuessa värit näyttävät samalta kuin keskellä. A95L:ssä on myös harvinaisen vähän kohinaa, joten kuvassa erottuu valtava määrä yksityiskohtia tummillakin alueilla.
Äänenlaatu
Sonyn Acoustic Surface Audio+ eroaa hieman kilpailjoiden ääniratkaisuista. Kaiuttimet on kätketty A95L:n sisäpuolelle, jossa kaksi ”aktivaattoria” värähdyttelevät OLED-paneelia. Lisäksi on kaksi bassokaiutinta.
Sonyn idean etu on, että ääni tuntuu tulevan suoraan kuvasta (ja tuleekin), mikä sitoo äänen ja kuvan saumattomasti yhteen. Kun Al Pacino ja Robert de Niro keskustelevat yhdessä The Irishmanissa, pääsee kuulija lähemmäksi hahmoja puheentoiston vahvuuden ja selkeyden sekä tarkan huulisynkan ansiosta.
Basso ei kuitenkaan ole yhtä vahva kuin Philips OLED+908:lla, eikä äänimaisema yhtä suuri kuin Panasonicin Atmos-efektillä varustetuilla Technicsin kaiuttimilla.
Kaiuttimien siisti piilosijoittelu tekee myöhemmät päivitykset helpoksi. Jos päätyy valitsemaan television kaveriksi Sonyn oman soundbarin, kuten HT-A5000:n tai HT-A7000:n, saa sisäänrakennetut kaiuttimet hyödynnettyä osana soundbarin kokonaisuutta.
A95L:ssä on kaksoisulostulo äänelle, joten televisioon saa liitettyä vaikkapa Bluetooth-kuulokkeet ja pitää samalla tv:n kaiuttimet päällä. Näin perheen huonokuuloinen jäsen voi kuunnella kuulokkeilla samaa ääntä kovemmalla volyymilla kuin muut.
Yhteenveto: Sony A95L
Sony on parannellut viime vuoden huippumalliaan ja osoittaa tämän vuoden mallillaan olevansa kuvanlaadun ykkönen. Bravia A95L tarjoaa loistavaa kuvanlaatua, luonnollista värintoistoa, häikäisevää kirkkautta ja vahvaa kontrastia. Ääni ei ehkä yllä kuvan tasolle, mutta A95L on silti paras tänä vuonna testaamamme OLED-televisio.
Pieni varoituksen sana on kuitenkin paikallaan: Bravia A95L:n kuva on niin todentuntuinen, että kaikki toimintaelokuvista nyyhkydraamoihin tulee todella iholle. Kannattaa siis kaivaa popcornit ja nenäliinat esille ennen kuin painaa play-nappia…
Myös tässä testissä
Philips OLED+908 (65OLED908/12)
Värikästä Ambilight-kuvaa
Philips on kuulu värikkäistä OLED-televisioistaaan, ja huippumalli OLED+908 menee päätyyn asti – ainakin melkein!
Panasonic MZ2000 (TX-65MZ2000E)
Viime vuoden voittajan vaikea paikka
Pystyykö Panasonic MZ2000E uusimaan testivoittajan tittelinsä tänä vuonna?
