Tanskalainen Lemus on melko lyhyessä ajassa kasvattanut nimeään kaiutinmaailmassa. Lemusin tuotteet ovat ikään kuin perinteisten stereokaiuttimien ja soundbarin risteytyksiä ja samalla vieläpä kalusteita. Suuret puiset kaapit mahduttavat sisäänsä kunnolliset kaiutinelementit ja tarjoavat täyteläistä ääntä ilman tarvetta erillisille subwooferille. Suurin osa malleista tarjoaa vieläpä säilytystilaa esimerkiksi Apple TV:lle ja reitittimelle. Jalustan kanssa kaiutinkaluste korvaa tv-tason tyylikkäällä tavalla. Todella näppärää!

Lemusin edullisin malli on nimeltään Home Piano. Pienin se sen sijaan ei ole, vaan sitä titteliä kantaa Home Artistic. Artistic-mallin kalliimpi hinta johtuu sen tyyriimmästä kaiutinratkaisusta, jossa keskirekisteri ja diskantti ovat erillisinä elementteinä kaapin kummassakin reunassa – kuin huonekalun sisään olisi siis ujutettu jalustakaiuttimet.

Home Pianossa taas on yksi elementti per reuna, eli keskirekisteri ja diskantti toistuvat samasta kaiutinelementistä. Pohjassa taas on 8-tuumainen bassoelementti, joka hyödyntää kaapin tilaa suuren ja täyteläisen basson toistamiseen.

 

Lattialle tai seinälle

Home Pianon saa kiinnitettyä seinälle soundbarin tavoin mukana tulevan seinäkiinnikkeen avulla. Seinältä kaiutinkappi työntyy 36 cm ulospäin, mikä omaan silmääni näyttää hurjalta.

Itse investoisinkin mallistoon kuuluvaan jalustaan, joka nostaa kokonaisuuden hintaa alle 10 prosentilla. Jalkojen kanssa kaappi näyttää tasapainoisemmalta ja tekee kaiuttimista tv-tason, jonka päälle voi asettaa 55-tuumaisen tv:n – tai ripustaa television seinälle kaapin ylle. Jalusta on hyvin minimalistinen ja huokuu skandinaavista tyylikkyyttä. Erittäin elegantti ratkaisu.

Sain testiin vihertävän version, joka näyttää mielestäni livenä paremmalta kuin kuvissa.

Tottelee Google Homea

Lemus Home Piano yhdistetään televisioon HDMI:n kautta, ja se sopii myös musiikin striimaamiseen kännykästä tai tabletilta. Se tapahtuu yhdistämällä laite langattomaan verkkoon Google Home -sovelluksen kautta, jonka jälkeen voi kuunnella pakkaamatonta musiikkia Chromecastin tai AirPlay 2:n kautta. Jos käyttää Spotifyta, yhdistetään puhelin langattomasti Connect-toiminnolla. Testin aikana koin Spotifyn toiminnan vakaammaksi kuin esimerkiksi Chromecastin kautta käytetyn Tidalin, joka toisinaan saattoi katkaista yhteyden kappaleiden välissä.

Home Pianoa voi käyttää myös pelkällä Bluetoothilla, mutta silloin eräs tärkeä toiminto jää ulkopuolelle, nimittäin huonekorjaus. Mutta siitä lisää myöhemmin.

 

HDMI

Kun kytkee Hme Pianoa televisioon, käytetään ARC- tai eARC-sisääntuloa. Näin ääni palautuu televisiosta kaiuttimeen, eikä Home Pianon kaukosäätimen puute haittaa. Silloin nimittäin television kaukosäätimellä saa säädettyä myös Home Pianon volyymia.

Tärkeää on tiedostaa, että Lemus Home Piano ei tue elokuva-audioformaatteja, kuten Dolby- tai DTS-ääntä. Television valikosta onkin valittava ulostulevaksi signaaliksi PCM eli stereoääni.

Huonekorjaus

Kaikki kaiuttimet kuulostavat erilaisilta sen mukaan, millaisessa tilassa ne ovat. Niinpä Lemus on varustanut tuotteensa DSP-huonekorjauksella, joka mukauttaa äänen tilan mukaan ja pyrkii saaman hyvin syvästä bassontoistosta – joka ulottuu 20 Hz:iin tavallisella äänenpaineella – tasapainoisen, jottei se ala hallita äänikuvaa.

Kaiutinkaluste ja iPhone yhdistetään samaan verkkoon, jonka jälkeen avataan Lemus Home -sovellus. Puhelimen mikrofoni mittaa kaiuttimen lähettämää pink noisea eri paikoista – sovellus ohjeistaa kulkemaan tilassa. Sen jälkeen 4-ytiminen DSP korjaa taajuusrekisterin epätasaisuudet, jonka jälkeen voi vielä itse säätää ääntä sovelluksen 3-käyräisellä taajuuskorjaimella.

Lemus Home Pianon äänenlatu

Tehdasasetuksilla ja ennen huonekorjausta elokuvien ja sarjojen dialogit kuulostavat täyteläisiltä ja painokkailta. Ääni on hurjasti parempi – ja isompi – kuin mistään televisiosta ikinä. Bassontoisto on selvästi reippaampi kuin soundbareissa, joilla ei ole erillistä subwooferia – hyvänä vertailukohtana vaikkapa Sonos Arc, joka soi paljon ohuemmin kuin Lemus, ellei sitä yhdistä subwooferiin. Osittain basson muhkeus on Pianon pohjassa olevan 8-tuumaisen bassoelementin ansiota, mutta osa johtuu puhtaasti vain suuren kaapin antamasta kaikutilasta.

Ääni ei kuitenkaan ole avian lineaarinen. Keskirekisteri on hiukan lattea ja vetäytynyt, ja diskantista puuttuu ilma.. Basso ei ole tiukimmasta päästä, vaan turpoaa välillä liiaksi. Stereokuva on kapeahko. Kun käännän volyymia kovemmalle, jään toivomaan parempaa dynamiikkaa, sillä kokonaisuus jää vähän yksiulotteiseksi.

Sama juttu käy, kun kuuntelee musiikkia stereona. Sointi on vähän tylsää ja kaukana oikeasta hifistä.

Huonekorjauksella ääni kuntoon

Olin yleisesti ottaen aika pettynyt ääneen, sillä odotin paljon parempaa. Mutta sitten päätin kokeilla sovelluksen huonekorjausta.

Kävelin pari minuuttia ympäri tilaa puhelin kädessäni ja annoin sovelluksen mitata pink noisea eri paikoista. Sitten kaiuttimet kalibroivat itsensä, ja ero äänessä oli valtava!

Ensinnäkin äänikuva leveni huomattavasti ja erikoistehosteet levittäytyivät paljon kaiutinkalusteen omia mittoja pidemmälle. Surroundiksi ääntä ei voi erehtyä pitämään, mutta äänet, jotka surroundkaiuttimissa tulisivat kuulijan takaa, levittäytyvät nyt reippaasti sivuille.

Puhe toistuu huonekorjauksen jälkeen puhtaampana ja basso ja keskirekisteri soivat paremmin yhdessä. Rintaäänet ovat edelleen muhkeita, mutta nyt myös ylemmissä puherekistereissä riittää puhtia. Konsonantit ovat kirkkaampia ja diskantti ilmavampi. Kaikki toimii paremmin.

Elokuvakokemus on vaikuttava ja voi vain uppoutua elokuvan tapahtumiin ja antaa äänen viedä. Eikä sitä paitsi tarvitse keksiä tilaa subwooferille. Mahtavaa!

Musikaalinen ääni stereona

Musiikki soljuu leikiten Spotify Connectia käyttäen ja todennäköisesti vielä hienomman kuuloisesti, jos kuuntelee korkearesoluutioista musiikkia Apple Musicista tai Tidalista AirPlayn tai Chromecastin kautta. Tidalin kanssa minulla oli yhteysongelmia, jolloin seuraavaan kappaleeseen siirryttäessä musiikki alkoikin soida puhelimesta. Siihen ratkaisuna on avata Google Home -sovellus, peruuttaa castaus ja vaihtaa kappaleita Tidal-sovelluksessa. Tämä ei ole ensimmäinen kerta, kun törmään tähän ongelmaan Tidalin kanssa, joten en usko, että tästä on syyttäminen Lemus Homea.

Rauhallinen akustinen musiikki soi kauniisti Home Pianolla. Bassokitara on muhkea ja täyteläinen, ja sekä naisten että miesten lauluäänet erottuvat selkeinä. Stereokuva on vaikuttavan laaja.

Raskas rock sähkökitaroineen puraisee reippaasti etenkin kirkkaan keskirekisterin ansiosta. Diskantin ja keskirekisterin toistuminen samasta elementistä ei toki ole ihanteellista, sillä kitaroista jää vähän dynamiikkaa uupumaan eikä diskantti ole aivan niin ilmavaa rauhallisemman musiikin kanssa kuin toivoisi.

Jopa bassoelementti vaikuttaa välillä joutuvan koville, ja minusta Lemus olisi saanut varustaa kalusteen tehokkaammalla vahvistimella, jotta dynamiikat pääsisivät esiin myös kovemmalla volyymilla. Niin rock kuin bilemusiikkikin jäävät kaipaamaan enemmän tehoja.

Entä kilpailijat?

On aika vaikea löytää markkinoilta kilpailijoita, jotka täyttäisivät aivan samat kriteerit kuin Lemus Home Piano. Jos halua äänenlaadullisesti vastaavan ratkaisun, pitäisi hankkia soundbarin lisäksi erillinen subwoofer, mikä vaikeuttaa kaiutinten sijoittelua. Silloin riskinä voi myös olla, ettei basso integroidu yhtä hyvin muuhun äänikuvaan kuten Home Pianolla.

Jos pitäisi kuitenkin yrittää, voisi Sonos Arc yhdessä Sonos Subin kanssa olla hyvä ehdokas. Se ei ole musiikin toistoon yhtä lämmin ja täyteläinen, mutta elokuvien kanssa äänikuva on suurempi useamman kaiutinelementin, DSP:n ja Dolby Atmoksen ansiosta. Samsung HW-Q995B on soinniltaan väkevämpi ja tarjoaa elokuvateatterimaisempaa ääntä. Mutta Samsungkaan ei pärjää stereomusiikin kanssa tällä tasolla.

Jos stereona kuunneltava musiikki on omassa olohuoneessa tärkeämmässä roolissa kuin elokuvat, on Lemus itse itsensä kovin kilpailija Home Artistic -mallillaan. Se on Home Pianoa pienempi, hieman kalliimpi eikä siinä ole subwooferia. Artistic-mallissa keskirekisteri ja diskantti ovat omina elementteinään, ja sointi sen mukaan mielestäni parempi ja puhtaampi. Basso tosin on vähemmän luja, vaikka speksien mukaan basso onkin yhtä matala (20 Hz).

Yhteenveto: Lemus Home Piano

Lemus Home Piano on soiva huonekalu, joka toistaa ääntä paremmin kuin yksikään soundbar. Ääni on iso ja täyteläinen ja puhe ja ääniefektit toistuvat uskottavasti. Ääni on musikaalisempi kuin useimmilla soundbareilla ja basso ulottuu syvälle.

Surroundia tässä ei saa, mutta tätä kompromissia kannattaa harkita, jos musiikin kuuntelu on tärkeämpää kuin elokuvien ääni. Kunhan muistaa tehdä laitteen mahdollistaman huonekorjauksen, joka mukauttaa äänen tilaa sopivaksi ja saa etenkin basson ja keskirekisterin soimaan erityisen hyvin.