PSB ei ehkä kaikille ole kovin tuttu merkki, mutta kanadalaisvalmistaja aloitti kaiutinten valmistuksen jo 50 vuotta – juhlavuosi, siis! Perustaja Paul Barton on edelleen yrityksen toiminnassa mukana ja huolehtii pääosin akustisesta suunnittelusta. Hän on viulisti, joka tietää paljon akustiikasta ja kaiutinmuotoilusta.

Ihmettelimme pitkään, mikseivät kaiutinvalmistajat tee kuulokkeita, sillä yhteys vaikutti niin ilmiselvältä. Tosiasiassa nämä kaksi linjaa kulkivat erillisinä aina vuoteen 2011 saakka, jolloin PSB esitteli M4U 1- ja M4U 2 -kuulokkeet. Siihen aikaan kaikissa kunnon kuulokkeissa oli johdot, ja niin myös näissä kyseisissä malleissa. Mallien erot olivat vastamelussa: ensimmäisestä se puuttui, jälkimmäisessä se oli. Pidimme molempia loistavina ja kehuimme etenkin niiden tasapainoisuutta dynamiikkojen ja resoluution välillä.

Lue myös: Beyerdynamic Lagoon ANC – Kauneinta vastamelua

Vuonna 2018 lanseerattu M4U 8 oli PSB:n ensimmäinen langaton kuuloke. Emme ikävä kyllä koskaan testanneet sitä, mutta yleinen mielipide näytti olevan, että sen sointi oli vahvaa ja miellyttävää, mutta vastamelu vain keskinkertaista.

Paranee

M4U 8 mkII -mallin kohdalla PSB on ottanut kritiikistä opikseen ja kehittänyt vastamelua edelleen. Se on nyt täysin digitaalinen ja paljon entistä edistyksellisempi. Painamalla oikean kuulokekupin volyymisäädintä saa vastamelun sijaan päälle sen vastakohdan eli ympäristöäänet, jolloin kuulee selvästi, mitä ympärillä tapahtuu. Toiminto on tässä nimeltään transparancy mode, ja se alentaa musiikin voimakkuutta. Näin kuulee kuulokkeita riisumatta, mitä vieruskaveri sanoo.

Uusi malli on saanut tuekseen sovelluksen, josta voi muun muassa tehdä Audiodon kuulotestin. Taajuusvaste räätälöidään testin mukaan käyttäjän korville sopivaksi ja kalibroi äänen erikseen vasenta ja oikeaa kuulokekuppia varten.

Vanha mutta toimiva muotoilu

Kuulokekuppien muotoilu on tuttua parin vuoden takaa – vähän kömpelöä ja teollista. Ratkaisu kuitenkin toimii, etenkin jos pitää fyysisistä napeista hipaisusäätimien sijaan. Pidän erityisesti siitä, että vastamelulle on oma ohjaimensa. Pehmusteet vaimentavat melua mekaanisesti ja istuvat todella mukavasti korvia vasten. Silmälasien käyttäjillä kuulokekupit voivat painaa ikävästi.

Vastamelu on hyvä ja vaimentaa tehokkaasti arjen ääniä. Se ei ole samaa luokkaa kuin Sonylla tai Bosella, mutta hoitaa hommansa sekä toimistolla että joukkoliikenteessä, ja todennäköisesti myös lentokoneessa, vaikka en sitä päässytkään tällä kertaa testaamaan.

Digitaalista kohinaa

Bluetooth-yhteys tuntuu vakaalta ja kävelin toimistolla vaikeuksitta parinkin kulman taa ja parinkymmenen metrin päähän puhelimesta. Harmillista sen sijaan on kuulokkeiden vaimeat häiriöäänet, jotka kuuluvat heikkoina piippauksina – ihan kuin R2D2 huutelisi jossain vähän matkan päässä.

Ääni on hyvin matala mutta kuuluu silti, varsinkin jos vastamelu ei ole päällä eikä kuuntele musiikkia. Vastamelun ollessa päällä piippaus peittyy sisäänrakennettujen mikrofonien kohinan alle (kyllä, kaikista vastamelukuulokkeista lähtee enemmän tai vähemmän kohinaa).

Ääni on läsnä riippumatta siitä, onko yhteys tehty Bluetoothilla tai USB-johdon kautta PC:hen. Johtoliitännällä onnistuu muuten 16-bittinen/48-kHz:n siirto, mutta kohina on samanlaista kuin Bluetoothillakin. Ehkä ongelma on sisäisessä virtalähteessä?

Kohina häiritsee kuulotestiä

Kohina on vaivaksi myös kuulotestissä. Kun testi soittaa sykäyksiä hyvin hiljaa, kuulee joka kerta vaihtelevaa harmonista säröä. Vaikka sitä ei kuulekaan, sen tietää olevan siellä. Kuulisiko sykettä, jos häiriöääntä ei olisi?

Jotkut heikot testiäänet kuuluisivat paremmin, jos ne eivät jäisi kohinan alle. Sitten testissä alkaa epäröidä, että kumpaa tämä nyt on. Sainkin joka kerta eri tuloksen ja kummallekin korvalle vielä erilaisen, enkä onnistunut toistamaan samaa tulosta kertaakaan. Niinpä kyseenalaistan koko testin hyödyllisyyden.

Kuulokkeiden data kännykkään

Positiivisena seikkana haluaisin mainita, että kuulotestin tuloksen voi kopioida kuulokkeista siihen yhdistettyyn kännykkään. Oli siis helppoa verrata äänen eroa iPhonen ja aptX-koodekilla varustetun Android-puhelimen välillä.

Vaikka tässä tapauksessa onkin paljon parannettavaa, on kuulotesti ideana erinomainen. Vastaava on toiminut loistavasti esimerkiksi Beyerdynamic Lagoon ANC -kuulokkeilla – eikä pidä unohtaa Nuraphonea, joka mittaa automaattisesti laitteen taajuusvasteen. On kuitenkin tärkeää erottaa kuulijan manuaalisesti merkitsemät äänet häiriösignaaleista, koska koko testin pointti kyllä katoaa, jos kuulija ei pysty erottamaan, mikä ääni on tarkoitettu kuultavaksi ja mikä ei.

Muuten hyvä ääni

Jos unohtaa kuulotestin ja vain kuuntelee M4U 8 mkII:n ääntä sellaisenaan, se kuulostaa mielestäni oikein hyvältä. Varsinkin syvä, mehukas ja vahva basso, joka oikein hieroo korvia kovalla volyymilla. Keskirekisteri on iso ja lämmin. Sellot soivat miellyttävästi, samoin muut isommat jousisoittimet. Popmusiikki kuulostaa viihdyttävältä, kun kuulokkeissa soi esimeriksi Kid LAROIn ja Justin Bieberin Stay. Pakattu ja melko lattea tuotanto saa kuitenkin puhtia bassoon eikä kuulosta terävältä volyymia nostaessakaan. Lauren Spencere-Smithin laulupohjainen Flowers soi miellyttävästi, ja Laurenin laulu ja piano täyttävät keskirekisterin kauniisti.

Terävät sibilantit

Korkeimmat taajuudet sen sijaan toimivat epätasaisemmin. Ensin diskantti kuulostaa raikkaalta ja erottuvalta mutta ehkä hieman lasiselta. Ilmiö on vahvempi iPhonen AAC-koodekilla kuin Androidin aptX:llä (tässä tapauksessa Samsung Galaxy S21 FE). Hi-hat toistuu raakana ja s-äännettä sisältävät äänteet kuulostavat teräviltä. Terävyys korostuu tuotannoissa, joissa keskidiskantti on muutenkin energinen, kuten varsin pakatuissa popkappaleissa on tapana. Hyvä esimerkki on Jack Harlow’n räpäytys First Class. Se on erittäin mukaansa tempaava rap-biisi, joka valitettavasti tässä kuulostaa turhan terävältä.

Toisaalta kuulokkeet pääsevät oikeuksiinsa Malia J:n esittämän Nirvana-coverin, synkän Smells Like Teen Spiritin kanssa. Piano ja alaston laulu kannattelevat koko kappaletta, ja rumpujen liittyessä mukaan loppupuolella saavat kuulokkeet eroteltua basson hienosti.

Yhteenveto: PSB M4U 8 mkII

PSB M4U 8 mkII ei ehkä ihastuta nimellään, mutta jos pitää täyteläisestä bassosta ja rytmisyydestä, voi tämä kuulokemalli olla juuri omiaan.

Varsinkin, jos kuulossa on epätasaisuutta oikean ja vasemman korvan välillä. Sovelluksen kuulotesti nimittäin mukauttaa äänen kuulon mukaan, ainakin teoriassa. Ikävä kyllä kuulokkeiden oma taustakohina hämmensi kuulotestiä enkä onnistunut saamaan siitä luotettavaa tulosta.

Onneksi äänenlaatu on pääosin hyvä ilman testiäkin. Joissakin kappaleissa sibilantit korostuvat liikaa, mutta suuri osa musiikista kuulostaa todella hyvältä.

Pisteytys jää tällä kertaa keskinkertaiseksi – ilman muutamaa pientä mutta tärkeää miinuspuolta tähtiä olisi tullut enemmänkin.