Integroitu A-S2200 on Yamahan kolmen premium-vahvistimen mallistosta keskimmäinen, muut mallit ovat nimeltään A-S1200 ja A-S3200. Kaikki malliston integroidut vahvistimet ovat rakenteeltaan samanlaiset, mutta hinnan kasvaessa myös komponentit ovat kalliimpia, virtalähde tehokkaampi ja mekaaninen laatu parempaa.

Vahvistimet ovat analogisia eli niistä puuttuvat suoratoistomahdollisuudet ja verkkoyhteydet. Niinpä mallisto ei sovellu kaikille, vaan striimausta kaipaavien kannattaa tutustua Hegel H190:ään tai Naim Uniti Atomiin, joista tosin puuttuu jotakin, mitä Yamaha tarjoaa: levysoitinliitäntä, ja vieläpä sekä MM- että MC-äänirasialle.

Vertasimme rinnakkain Yamaha A-S2200:aa ja Hegel H360:ä. Vertailu paljasti, että Hegelin basso on tiukempi, vahvempi ja lujalla volyymilla paremmin hallinnassa, kun taas Yamahan basso on muhevampi ja ilmavampi. Sonus faber Olympica III -vahvistimella taas Leif Ove Andsnesin Beethoven-levytys soi syvemmin ja soinnikkaammin.

Yamahan vahvistin on häpeilemättömän tyylikäs: sivut on pianolakattu mustaksi, alumiininen etuverkko on saatavana mustan tai hopeanvärisenä, analoginen tehomittari näyttää ylelliseltä ja silkkisen sileät ohjaimet tuntuvat ihanilta.

Yamaha A-S2200 ei ole vastaus kaikkien tarpeisiin, mutta analogisten äänilähteiden kanssa tämä integroitu vahvistin on taivaan lahja. Se soi ilmoitettua isommalla volyymilla ja avaa musiikkia kirkkaaksi, kuin joku vetäisi paksun verhon lavan edestä. Musiikki tempaa mukaansa niin, että tekee mieli taputtaa, kun kappale on ohi. Basso ja rummut toistuvat uskottavasti, sopraanot laulavat enkelten lailla ja romanttiset balladit tihkuvat siirappista lämpöä.