Sen ei itse asiassa pitäisi edes olla mahdollista, mutta Sony on onnistunut a1-mallinsa suhteen – ainoan kameran, joka yhdistää äärimmäisen kuvataajuuden ja korkearesoluutioisen kennon.
Yksikään kilpailijoista ei nimittäin yllä Sonyn spekseihin: 50 Mp:n taustavalaistu täyskoon kenno (stacked BSI-CMOS) 30 tai 20 kuvalla sekunnissa. Puhumattakaan 8K/30p- tai 4K/120p-videosta.
Speksit ovat siis kunnossa. Mutta kamera tarjoaa muutakin: suuri 9,44 Mp:n etsin ilman blackoutia kuvasarjoissa, jopa 1/400 sekunnin salamasynkronointi ja 200 Mp:n kuvatiedostot.
Sony tunnetaan hienosta autofokuksestaan, ja vaikka kilpailijat näyttävät nykyään pääsevän lähelle, on a1-mallin Real Time Tracking 759 fokuspisteellä silti karvan verran parempi pysymään kohteen perässä.
Sonyn autofokus on riittävän herkkä myös hämärässä FE 50mm f1.2 -objektiivin kanssa: yksinäisen kynttilän liekin valo tarkentui leikiten muuten pimeähköstä huoneesta.
Videonlaatu on 8K-laadulla samaa luokkaa kuin EOS R5 -kamerassa, mutta Canonilla skaalaus 8K:sta 4K:ksi näyttää hieman terävämmältä kuin Sonylla. Erot eivät kuitenkaan ole suuria. Jos taas vertaa puhdasta 4K-kuvaa Sony a1-, a7s III- ja EOS R5 -malleilla, on Sonyn kameroilla yksityiskohtien terävyys hiukan parempi.
Jos taas vertaa kolmea toimintakameraa eli Sony a9 II-, Canon EOS 1DX III- ja Nikon D6 -malleja, on resoluutio ja dynaaminen alue Sony a1:llä selvästi paras. Kohinaa on saman verran kuin a7r IV:ssä ja EOS R5:ssä, eli kaikki on siistiä ja nättiä ISO 6400:een saakka.
Sony a1 on yhtä hyvin kotonaan ralliradan kupeessa, studiossa kuin häissäkin, ja se on harvoja kameroita, jotka suoriutuvat yhtä hyvin niin maisemakuvauksesta kuin lintujen kuvaamisestakin.