Kylläpä aika rientää. Nikon Z7 -kamera julkaistiin jo 2018, mutta tuntuu kuin se olisi ollut vasta äsken. Kilpailijat ovat nimittäin sen jälkeen lanseeranneet uusia kameramalleja ja tehneet päivityksiä vanhoihin. Nikon puolestaan on pysytellyt hiljaa.

Viime vuonna tosin Nikon heräsi ja toi markkinoille kaksi järjestelmäkameraa: kompaktin Z5-mallin ja upean peilillisen D780-mallin. Lisäksi Z7 ja Z6 saivat päivitetyt mallit loppuvuodesta 2020.

Erot Z7 II ja Z6 II -mallien välillä eivät ole suuria:

• Sarjakuvaus 10 kuvaa/s 12-bittisillä raakatiedostoilla
• Kaksi Expeed 6 -prosessoria
• Uusi tarkennusalgoritmi parannellulla kasvojen ja silmien tunnistuksella
• Kaksi korttipaikkaa, XQD/CFexpress + SDXC
• Pienempi viive etsimessä
• Yhteensopivuus MB-11-pystykahvan kanssa
• Jopa 15 minuutin valotusaika
• 4K/60p 1,08x rajauksella
• Uusi EN-EL15c-akku: 420 kuvaa latauksella

Vihdoin kaksi korttipaikkaa

Nikon Z7 II on siis Z7, jossa on niin vähän muutoksia entiseen, ettei olisi mitään järkeä vaihtaa uuteen malliin, jos kotoa jo löytyy Z7. Sen sijaan, jos etsii uutta kameraa paljon vanhemman tilalle, voivat II-version päivitykset ovat todella oleellisia.

Molemmissa on sama erinomainen 46 Mp:n täyskenno, hybridi-autofokus, joka kattaa 90 prosenttia kuva-alasta sekä kallistettava kosketusnäyttö ja OLED-etsin.

Muutokset näkyvätkin vain, kun kääntää kameran ylösalaisin: pohjasta löytyy paikka uudelle MB-11-pystykahvalle (joka toimii myös tavallisilla AA-pattereilla), jossa on asetuspyörä ja pystykuvalaukaisin.

Kahvassa on uusi EN-EL15c-akku, joka fyysisesti on kuten aiempikin, mutta paremman kapasiteetin ja alhaisemman virrankulutuksen vuoksi akunkestoa on saatu venytettyä 330:sta 420 kuvaan. Kameran käyttö onnistuu myös ulkoisen virtalähteen avulla USB-C-liitännän kautta.

Nikon on vihdoin lisännyt toisen korttipaikan, joka tukee SD UHS-II-, XQD- ja CFexpress-kortteja. Muistikorttia voi käyttää lisämuistina tai eri tiedostojen tallennustilana.

Nopeampi autofokus

Nikon on päivittänyt Z7 II:n lisäprosessorilla ja uudella tarkennusalgoritmillä. Niinpä kamera on nyt nopeampi ja automaattitarkennus huomattavasti aiempaa nopeampi ja tarkempi.

Kuvausnopeus on lisääntynyt vain 9 kuvasta 10 kuvaan per sekunti, mutta sarjakuvauksessa saa jo 77 pakkaamatonta 12-bittisestä raakatiedostoa (vain yhdellä keskipisteellä) tai noin 200 JPEG:iä täydellä nopeudella. Edeltäjän 9 raakatiedostoon ja 20 JPEG-tiedostoon verrattuna päivitys on merkittävä.

Fokuspisteitä on sama määrä kuin ennenkin. Raudassa on 493 tarkennuspistettä, mutta uutena niissä tuki silmien- ja kasvojen tarkennukselle Auto-aluetilassa ja laaja-aluetilassa. Huomaa selvästi, että kamera lukitsee tarkennettavan kohteen paljon nopeammin kuin ennen. Jos kohde tippuu fokusalueen ulkopuolelle, kamera myös löytää sen nopeammin uudelleen. Myös kasvojen ja silmien tarkennus sujuu aiempaa tehokkaammin.

Kamera myös tunnistaa ja seuraa eläimiä – ei siis vain ihmisiä! – ja toimii myös muiden koirien ja kissojen kanssa.

Ei juuri muuta uutta

Nikon ei ole tehnyt juuri muita muutoksia Z7 II -kameraan. Kosketusnäyttöä voi edelleen vain kallistaa, ei kääntää, ja etsin on sama OLED-tyypin etsin 3,7 megapikselillä, tosin sen viive on hiukan pienempi, joten se vilkkuu vähemmän ja nopeammin kuvaruutujen välillä.

Erinomainen viisiakselinen kuvanvakain on tallella, eikä useimpiin video-ominaisuuksiinkaan ole koskettu. Uutuutena on 4K/60p -kuvaus kohtalaisella 1,08-kertaisella rajauksella 8-bittisenä ja 144 Mbit/s muistikortille.

Liitännät löytyvät mikrofonille, kuulokkeille, kaukolaukaisijalle, HDMI-ulostulolle ja USB-C-lataukselle.

Kuvanlaatu

Kuvanlaadullisesti muutoksia ei ole tapahtunut Z7:aan verrattuna. Nikon Z7 II on harvoja kameroita, jossa ISO-luku ulottuu aina 64 ISOon saakka, mikä vaimentaa kohinaa entisestään ja laajentaa hieman dynaamista aluetta. Ominaisuudesta on hyötyä muun muassa maisemakuvauksessa, jolloin kuviin saa enemmän dynamiikka, mutta se on etu myös muotokuvissa, kuten hääkuvissa.

Kuvanlaatu on siis identtinen Z7:aan verrattuna, eli värintoisto on täyskennokameroiden parhaimmistoa, samoin dynamiikat:

JPEG-tiedostot ovat virheettömiä ISO 6400:een asti ja täysin käyttökelpoisia senkin jälkeen, vaikka dynamiikat ja värit hieman heikkenevätkin. Korkeilla ISO-herkkyyksillä Z7 jää hiukan jälkeen a7r III:n suorituskyvystä. Syksyn lehdet, ihon sävyt sekä punainen, vihreä ja sininen näyttävät mahtavan luonnollisilta ja asettavat luokalle uuden standardin värintoistolle.

Kilpailijat

Nikon Z7 ei katoa kaupoista, vaan jää hieman edullisemmaksi vaihtoehdoksi Z7 II -mallille. Kuvanlaatu ja useimmat ominaisuudet ovat samoja. Canon EOS R5 8K-videolla on myös luonteva vaihtoehto, mutta sen korkeampi kuvausnopeus ja vielä parempi kuvanvakain tarkoittavat korkeampaa hintaa. Sony a7r IV puolestaan on resoluutioltaan ja fokuksen seurannassa parempi. Mutta yksikään näistä ei yllä käyttäjäystävällisyydessä Z7 II:n tasolle.

Johtopäätökset

Nikon Z7 II vastaa edeltäjäänsä kohdistuneeseen kritiikkiin tarjoamalla paremman autofokuksen, kaksi korttipaikkaa ja pystykahvan paikalla. Nikon olisi voinut lisätä myös paremman etsimen, kääntyvän kosketusnäytön ja paremmat video-ominaisuudet. Z7 II on silti loistoesimerkki helppokäyttöisestä kamerasta, jonka kuvanlaatu on täyskennokameroiden parhaimmistoa. Nikon uutuus on vahva vastus kilpailijoiden lippulaivamalleille.