LG:llä ei ole enää monopolia OLED-tekniikkaan. LG jakaa osaamistaan myös muille valmistajille, ja viime vuonna Sony, Philips ja Panasonic toivat omat versionsa markkinoille. Joissain tapauksissa OLED-paneelin ja kilpailijan oman kuvaosaamisen tuotti jopa näyttävämpiä tuloksia kuin mihin LG on yksinään pystynyt. Sonyn häikäisevä KD-65A1 ilmestyi kuin tyhjästä ja nappasi ”Vuoden paras” -pystin eteläkorealaisten nenän edestä.

LG:llä todennäköisesti iloitaan OLED-teknologian voittokulusta markkinoilla. Samalla valmistaja on varmasti kokenut sisäistä painetta saada huippuasemansa takaisin. Tämän vuoden ensimmäinen malli OLED65C8, on nimittäin saanut muutamia loistavia parannuksia.

LG:n C-sarja on ollut helppo ohittaa, sijoittuuhan se edullisen B-sarjan ja E/W-sarjan superlitteiden designmallien välimaastoon. Tänä vuonna LG on tehnyt C-sarjasta kiinnostavamman. Designia on suoraviivaistettu ja kuoren alta löytyy kuvankäsittelyyn tehoja, jotka jättävät viime vuoden mallit varjoonsa! LG lupaa muun muassa huomattavasti parempaa äänenvaimennusta, tarkempia värejä ja pehmeämpiä liikkeitä saaden meidät videonörtit kuolaamaan.

Design

OLED-tekniikka on pitkään ollut synonyymi ohuen ohuille televisioille, ja olemme jo nähneet prototyyppejä, jotka ovat niin litteitä ja joustavia, että ne voi rullata kasaan. Uusi C8 ei ihan ole taitettavaa mallia, mutta ei jää kauas: 3-4 mm:n paksuisena se on ohuimpia testaamiamme. Kantoavuksi kannattaa valita vakaakätinen kaveri, sillä television nostaminen jalustalleen vaatii hieman tarkkuutta. C8 näyttää todella tyylikkäältä ja ylellisemmältä kuin edullisempi B8-malli.

Käyttö ja ominaisuudet

Tämän päivän televisiot ovat yhä älykkäämpiä, ja viimeisin villitys äly-TV:iden saralla on puheohjaus. OLED65C8:ssa on tuki Google Assistantille Pohjoismaissa. Televisio perustuu LG:n tutun WebOS-käyttöjärjestelmän uusimmalle 4.0-versiolle. Käyttöjärjestelmää on hiottu vuosi vuodelta paremmaksi, ja se tuntuu vakaalta ja nopealta, joskin paikoin vanhanaikaiselta. Samsungin Tizen on paljon nopeampi ja joissain tapauksissa intuitiivisempi. Kosketusnäytöllä varustettu kaukosäädin Magic Remote on hyvä, vaikka erillisiä Play- ja Pause-nappeja ei olekaan. Käyttäjäkokemus on kuitenkin Android-laitteita parempi.

Formaattivalikoima on jälleen kerran esimerkillistä. LG pitää meteliä siitä, että se tukee käytännössä kaikkia audio- ja videoformaatteja. HDR-videoiden katselu onnistuu OLED65C8:ssa niin Dolby Visionin, Technicolorin kuin HLG:n standardein, tavanomaisesta HDR10:sta puhumattakaan. Jostain syystä LG:ltä ei löydy tukea HDR10+-standardille, jonka Samsung on kehittänyt (miksiköhän…). Audiopuolella tuki löytyy Dolby Atmos -surroundäänelle, josta on viime aikoina muodostunut varsin ajankohtainen standardi, kun Apple toi sen omaan Apple TV 4K -malliinsa.

LG on varustanut C8:n salamannopealla peliasetuksella: mittasimme viiveeksi 18 millisekuntia.

Kuvanlaatu

Ei ole merkitystä, lukeeko laitteen kyljessä LG, Panasonic, Sony tai jotain muuta: kaikki OLED-paneelit tulevat nimittäin edelleen LG:n tehtaalta ja ovat käytännössä teknisesti identtisiä. Paras tapa erottautua onkin valmistajan käyttämä kuvankäsittely ja suoritustehon määrä.

C8:n kohdalla puhutaan todellisesta tehohirmusta. Alpha 9 huolehtii videoiden käsittelystä kuten skaalauksesta, liikkeiden tasapainottamisesta, äänenvaimennuksesta sekä HDR:n ”tone mappingistä”. LG:n näytössä on myös merkittävästi parempi väridekooderi, joka laskee sävyt tarkemmin kuin aiemmin.

Kaikki tämä on kuitenkin vain teoriaa. Miltä LG:n ruutu oikeasti näyttää? Lyhyt vastaus: mielettömältä. Odotetusti OLED65C8 saa pisteitä kaikista OLED-näyttöihin yhdistetyistä positiivisista puolista: mustasta, kontrastista, tasaisesta valoisuudesta ja laajasta katselukulmasta. Kiintoisaa kyllä LG on onnistunut selättämään monia viime vuoden heikkouksiaan – etenkin tummia kohtia vaivanneen puuroutumisen, ”black crushin”, sekä kirkkauden ja tökkivät liikkeet.

Aloitimme testin viime aikojen suosikkisarjallamme: Stranger Thingsin kakkoskaudella (4K HDR). Suosittu Netflix-sarja on täynnä tummia kohtauksia ja kontrastisia HDR-efektejä – se on kuin tehty OLED-televisiolla katsottavaksi! Toisen kauden viitosjaksossa on etenkin kohtaus, joka laittaa kuvankäsittelyn koville, kun poliisipäällikkö Joe Hopper sukeltaa savun, kaasun ja pölyn täyttämään pimeään luolaan soihdun kanssa. Monet heikommat ruudut luovuttavat näin vaativan kuvamateriaalin edessä, mutta LG näyttää koko luolan selvästi: mustasta pimeydestä erottuu yksityiskohtia ja sävyt liukuvat saumattomasti todistaen poikkeuksellisen laadukkaasta kuvankäsittelystä.

Vertasimme LG:n televisiota Sony KD-65AF8:aan, joka hiljattain sai odotetun Dolby Vision -päivityksensä. Sonyn malli perustuu vuoden 2017 teknologiaan kun taas LG edustaa aivan uutta 2018-mallia. Ero on suurempi kuin luulisi! LG C8 tarjoaa kirkkaisiin kohtiin enemmän painetta ja tummiin kohtiin enemmän vivahteita ja huomattavasti vähemmän kohinaa. Luokan mittainen ero selkeästi!

Sonyn ongelmat voivat liittyä tuoreeseen ja ohjelmistopohjaiseen Dolby Vision -versioon, mutta heikkoudet ovat silti nähtävissä. LG opastaa meidät luolan halki ilman kohinaa, kun taas Sony (samalla verkon nopeudella) toistaa saman kohtauksen selvästi näkyvin harmain epäsäännöllisyyksin ja kohinoin. Ja nyt puhutaan viime vuoden upeimmasta kuvaprosessorista, X1 Extremestä.

Liikkeet eivät ole olleet LG OLED-näyttöjen vahvuus aiempien sukupolvien laitteissa. Nopeat panoraamaukset aiheuttavat liikkeiden nykimistä, epätasaisuutta ja epätarkkuutta. Tämän vuoden C8 on selkeästi paranneltu malli. Testasimme televisiota kaikella mahdollisella jalkapallosta elokuviin ja totesimme liikkeiden olevan silkkisiä LG:n TruMotion-interpolaation ansiosta. Joissain tapauksissa (esimerkiksi elokuvissa) monet laittavat ominaisuuden mieluummin pois päältä välttääkseen ”saippuaoopperailmiötä”, mutta muuten se on hyvä pitää päällä tai säätää asetusta mieleisekseen User-valikosta.

Kalibrointi

Tämän vuoden OLED-näyttöihin LG on tuonut edistykselliset kalibrointimahdollisuudet, jotka tuovat mieleen ammattimaiset studiomonitorit. Jos saatavilla on kunnon mittauslaitteet – ja osaa käyttää niitä – saa kaikille kuva-asetuksille säädettyä omat asetuksensa. Erityisen kiinnostava ominaisuus on se, että OLED65C8 tukee CalMAN AutoCal -ohjelmiston automaattista kalibrointia! Meillä on ohjelmistosta hyvät kokemukset Panasonicin ja Samsungin highend-mallien osalta, mutta LG:n version pitäisi olla vielä edistyksellisempi, sillä siinä on kolmiulotteinen hakutaulukko (3D lookup table). Tällainen ”3D LUT” sijoittaa värit ja valon 3D-tilaan (jota kutsutaan usein kuutioksi), mikä tekee väreistä aidomman näköisiä. Näin saadaan myös korjattua pieniä epäsäännöllisyyksiä ja väripoikkeamia, joita ei voi korjata tavallisella yksiulotteisella värimatriisilla.

Automaattikalibrointi hienosäätää harmaat, gammakäyrän ja väritasapainon ja mahdollistaa tavoitearvon asettamisen väripoikkeamille, jotka PC, televisio ja mittauslaitteet sitten yhdessä korjaavat. SDR-asetuksella tehty kalibrointi antoi erittäin hyvät tulokset ja mittasimme deltapoikkeamaksi hyvin alhaisen 1,5 – hyvä mutta ei ehkä aivan linjassa referenssiluokan kanssa. LG ansaitsee suitsutusta kalibrointimahdollisuuksien järjestämiseen, mutta on huomautettava, että Panasonic (65FZ800) antoi tarkemmat mittaustulokset testissämme.

Kirkkauden suhteen ei ole epäilystäkään siitä, kuka on OLED-luokan kingi. Mittasimme näytön kirkkaudeksi 825 nitiä 10 %:n testi-ikkunoilla ja noin 500 nitiä 18 %:n ja 25 %:n valkoisuudella. Se on huomattavasti enemmän kuin Sonylla ja Panasonicilla, ja näyttää siltä, että LG:llä on enemmän painetta ja todentuntua kirkkaimmilla alueilla.

Äänenlaatu

Ei ole epäilystäkään, etteikö LG OLED65C8 olisi hienoimpia näkemiämme televisioita puhtaasti kuvaa ajatellen. Siihen verrattuna sisäänrakennettujen kaiuttimien ääni on pettymys. Sony KD-65AF8:ssa on innovatiivinen ja hyvänkuuloinen kaiutinjärjestelmä, mutta LG luottaa perinteisempään ratkaisuun, jossa tehotkaan eivät tahdo riittää. Puhe jää latteaksi eikä musiikki tai ääniefektit saa riittävää painoa. Tässä tapauksessa kannattaa budjetoida heti alun pitäen kunnolliseen soundbariin. LG:n oma Dolby Atmos-soundbar SK10 on varteenotettava vaihtoehto.

Johtopäätökset

LG:n kaikista tämän vuoden OLED-sarjoista (B-C-E-G-W) on C8 jännittävin. Siinä on huippumallien kuvalliset herkut ja silti niitä edullisempi hinta. Suorituskyky on järjestään hyvä: G näyttää kaapin paikan videon- ja kuvankäsittelyssä. Niinpä on pieni pettymys, että ääni jää niin vaisuksi häikäisevän kuvan rinnalla – mutta siihen on onneksi ratkaisu. LG:n ruudussa on Dolby Atmos -äänenkäsittely, joten se sopii täydellisesti samaa standardia hyödyntävän soundbarin tai surroundjärjestemän pariksi. Näin saa unelmakuvan lisäksi myös unelmaäänen.