Hyvä musiikki voi olla hypnoottista, kahdellakin tapaa. Kun 33 ja 1/3 -tuumainen pyörii lautasella, on helppo jäädä koukkuun.

Ehkäpä salaisuus on analoginen ääni, tai se pieni rituaali, kun riisuu levyn kuorestaan ja asettaa sen lautaselle – joka tapauksessa monia on vinyylikärpänen puraissut, eikä sen jälkeen ole muuta mahdollisuutta kuin hankkia oma soitin.

Soittimen hankinnan ei tarvitse olla kova investointi. Edullisimmat maksavat satasen, hyvät vähän enemmän.

Edullista mutta hyvää

Kokemuksemme mukaan kaikkein halvimpia soittimia kannattaa välttää. Koska levysoitin on herkkä mekaaninen laite, on hyvä panostaa siihen hieman rahallisesti.

Tämän testin viidessä laitteessa on sisäänrakennettu vahvistin, joko RIAA-esivahvistin tai phonovahvistin. Kaikissa äänirasia on valmiiksi asennettuna ja joissain valmiiksi säädettynä. Toisissa vastapaino, hihna ja lautanen on asennettava itse, mutta se onnistuu helposti muutamassa minuutissa.

Plug’n Play

Sisäänrakennetun phonovahvistimen avulla kaikki tämän testin soittimet voi yhdistää mihin tahansa vahvistimeen riippumatta siitä onko vahvistimessa phonovahvistinta vai ei.

Monissa langattomissa ja aktiivikaiuttimissa on analoginen audiosisääntulo – Sonos, Sony, Geneva, Dynaudio ja Klipsch muutamia mainitakseni – jota voi käyttää yhden levysoittimen kanssa testin viidestä soittimesta.

Kotona ei tarvita kuvan kaltaista kokoonpanoa hyvän äänen saamiseksi.

Vinkit parempaan soundiin

Kun ostaa levysoittimen, kannattaa samalla hankkia levyharja. Sillä saa pidettyä pölyt pois levyiltä. Neulan varrelle on myös omia harjojaan, mutta niiden kanssa on syytä olla varovainen. On olemassa myös erityisiä levypesureita, joille voi olla käyttöä, jos omistaa paljon vanhoja LP-levyjä.

Oikeastaan kaikki levysoittimet saa soimaan paremmin hankkimalla laadukkaan äänirasian. Valmiiksi kootut äänirasiat ovat hyvä lähtökohta aloittelijalle, mutta parempaa soundia hakevan kannattaa panostaa kunnolliseen äänirasiaan. Jo satasella tai parilla saa huomattavasti parempaa äänenlaatua.

Rega, Audio-Technica, Ortofon ja Sumiko tekevät erinomaisia äänirasioita, jotka sopivat niiden omien soitinten lisäksi muihinkin.

Sony PS-HX500

Levysoitinlöytö

Hyvä ja vivahteikas soundi sekä sisäänrakennettu DA-muunnin tekevät Sonyn levysoittimesta erinomaisen ostoksen.

Avoin äänikuva, vivahteikas ja ilmava soundi. Korkearesoluutioinen USB-äänitys vinyyliltä.

Ohut äänikuva ja heikohko bassodynamiikka.

Lue koko testi

Reloop Hi-Fi TURN3

Kauniisti soiva monitoimilaite

Reloop yllätti meidät tekemällä levysoittimen, jossa on kaikki – mukaan lukien huippuääni.

Erinomainen ääni hintaan nähden. Helppokäyttöinen ja joustava.

Bassossa saisi olla enemmän painoa.

Lue koko testi

Audio-Technica AT-LP5

Ääni vankalla pohjalla

Testin ainoa suoravetoinen soitin osoittautuu yhdeksi parhaimmiksi ostoksiksi.

Avoin äänikuva, fokusoitunut ja kirkas soundi, jonka bassoperusta on leveä, syvä ja vakaa.

Ansaitsee paremman äänirasian.

Lue koko testi

Rega Planar 1 Plus

Paras budjettilevari

Regan levysoitin todistaa, että joskus yksinkertaisin on paras.

Rytminen kontrolli, mukaansatempaavat dynamiikat ja upean tasapainoinen soundi.

Hivenen laiska diskantti.

Lue koko testi

Pro-Ject Essential III Phono

Simppeli ja vetoava

Lämmin ja täyteläinen soundi takaavat, ettei Pro-Jectin kanssa tule koskaan tylsää hetkeä.

Täyteläinen äänikuva, lämmin soundi ja loistava dynaaminen kontrasti.

Ei kaikkein läpinäkyvin äänikuva.

Lue koko testi

Lasse Svendsen

Päätoimittaja. Lasse on työskennellyt LB Ääni ja Kuvassa vuodesta 1999 ja ehtinyt urallaan kirjoittaa valokuvauksesta ja kameroista, hifistä sekä autoista erilaisiin norjalaisiin aikakauslehtiin. Intohimo alaan syttyi 1980 Garrard-levysoittimien, Tandberg-vahvistimen ja Jamo-kaiutinparin myötä. Lasse kirjoittaa LB Ääni & Kuvaan etenkin kameroista, hifistä, tietokoneista ja autoista.