Ei ole epäillystäkään: vuosi 2017 on OLED-televisioiden läpimurtovuosi. LG on pitkään hallinnut yksinään OLED-teknologiaa, mutta tänä vuonna omat OLED-mallinsa tuo myös esimerkiksi Sony, Panasonic ja Philips. Mutta OLED-näytöt, ne tulevat kaikki silti LG:ltä – aikamoinen luottamuksen osoitus kilpailijoilta!

Se, että yhä useammat valmistajat haluavat päästä käsiksi OLED-markkinoihin, ei ole ihme: teknologia tarjoaa lyömättömiä etuja kontrastin, mustuuden, värintoiston ja katselukulman suhteen. Tämä kaikki yhdessä tarkoittaa ylittämättömän hyvää kuvanlaatua.

LG valmisti viime vuoden selkeästi parhaan television, 65E6V-mallin, jonka julistimme vuoden parhaaksi highend-televisioksi. Odotukset sen seuraajan 65E7V:n suhteen ovat siis syystäkin korkealla!

 

OLED 65E7V

Yhä tiukemmaksi käyvän kotiteatterikilpailun kiristyessä eikä vähiten Samsungin QLED-television aiheuttaman suoran kilpailun myötä LG:n on täytynyt parantaa vuoden 2016 mallejaan monilta kohdin.

65E7V:n näyttö on periaatteessa sama kuin viime vuoden malleissa (LG uusii näyttönsä kahden vuoden välein). Ero löytyykin päivitetyissä siruissa ja kuvaprosessorissa (software). 65E7V on varustettu myös uudella heijastuksia minimoivalla suodattimella, joka on myöskin poistanut magentaan taittuvan värivirheen, joka on vaivannut edeltäviä malleja.

Tässä on ilmiselvä highend-televisio, jos mikä. Hinta 65-tuumaiselle E-sarjan laitteelle on 6 000 euroa, vaikka voimmekin toki odottaa hinnan tulevan myöhemmin alaspäin. Edeltäjä maksoi lanseerauksensa jälkeen 65E6V noin 8 000 euroa, mutta sesongin kuluessa hinta tippui lähes puoleen alkuperäisestä.

 

Design

LG on herättänyt huomiota tämän vuoden lippulaivamallillaan, lehtimäisen ohuella OLED 65W7V -televisiolla, joka ripustetaan seinälle magneeteilla. Meidän silmissämme myös 65E7V näyttää todella hyvältä! E7V-mallissa on niin kutsuttu ”Picture on glass” -näyttö, jossa OLED-näyttö on liimattu aivan ohuen lasin päälle. Lopputulos on tyylikäs ja ilmavan kehyksetön, ja sen rakenne vahvistaa ehkä muutoin haurasta OLED-paneelia. Televisio ei ole juuri kännykkään paksumpi, mutta paksunee hieman alareunastaan, jonne on sijoitettu elektroniikka, kaiuttimet ja liittimet.

Käyttö ja erikoisuudet

Monet valmistajat käyttävät Android-alustaa, mutta LG:lläpä onkin ihan oma WebOS 3.5. Tämä eittämättä antaa LG:lle enemmän sananvaltaa käyttäjäkokemuksen luomiseen. Grafiikat ovat erinomaiset ja television käyttö on helppoa Magic Remote -kauko-ohjaimella. Edeltäjäänsä verrattuna E7V reagoi käskyihin vieläkin nopeammin. Televisio aukeaa nopeasti, ja valikoiden ja kanavien surffailu tapahtuu ennätysajassa. Valikon voi kustomoida mieleisekseen valitsemalla omat suosikkisisältönsä ja -sovelluksensa valmiiksi.

3D-elokuvien fanit huomio: LG:n vuoden 2017 mallit eivät enää tue 3D:tä. OLED 65E7V:n luulisi toisaalta olevan houkutteleva vaihtoehto peliharrastajille. Mittasimme kuvan viiveen olevan alhainen 25 millisekuntia Leo Bodnar -testissämme.

 

Kuvanlaatu

OLED on, kuten tunnettua, monia etuja LCD-näyttöihin nähden, ja erot huomaa vieläkin selvemmin, kun testihuoneeseen asentaa LG:n uusimman. Huippu-LCD:lläkin, kuten Sony KD-65XE9305:llä, ei kuvanlaatu yllä LG:n OLED:in rinnalle.

Avainsana 65E7V:n kuvailussa on KONTRASTI. Uutuusmallin syvyysvaikutelma on omaa luokkaansa, emmekä muista nähneemme näin eläväistä kuvaa koskaan ennen. Testivideopätkät elokuvista ”Dark Knight”, ”Prometheus” ja ”The Revenant” (UHD Blu-ray) eivät ole koskaan näyttäneet näin hyviltä. LG:n ruutu imaisee katsojan mukaansa ja paljastaa kuvista yksityiskohtia, joita ei ole ennen voinut nähdä.

Toisin kuin LCD-näytöillä, ei 65E7V:llä ole mitään vaikeuksia valon jakamisen kanssa. Ärsyttäviä valolaikkuja (clouding) ei näy, eikä taustavalossa esiinny elämystä häiritseviä epätasaisuuksia. Kyky tuottaa kuva täysin mustalle taustalle muistuttaa plasmatelevisiota, ja ominaisuus on varsin koukuttava. Musta on hiukan vieläkin parempi kuin viime vuoden mallissa. Edeltäjällä oli taipumusta puuroutua hieman tummimmilta alueiltaan, mutta 65E6V tuottaa tummimmatkin harmaat tarkasti. Netflix-sarjojen ”Daredevil” ja ”Iron Fist” tummat kohtaukset näkyvät hyvin.

Myös urheilua on ilo katsoa LG:n näytöltä. Vertasimme urheilulähetystä esimerkiksi Sonyn uudella 65A1 OLED -televisiolla, ja LG 65E7V on vähintään hyvä tarkkuuden ja liikkeen toistoon.

Värintoisto on yhtä vaikuttavaa. Mittaustemme mukaan Film- ja ISF-asetukset ovat tehdasasetuksilla tarkimmat, mutta myös Standard näyttää hyvältä. LG:n näytöille, kuten edellisille OLED-malleille, on ominaista värintoiston tasalaatuisuus katselijan sijainnista riippumatta. Monilla LCD-näytöillä kuva vääristyy, jos ruutua katsoo sivusta, mutta OLED:illä tätä vaivaa ei ole. 65E7V:llä ei myöskään näy epätarkkoja värejä, värien vuotamista tai vinjetöintiä. Joissakin testikuvissamme havaitsimme kuitenkin jonkin verran kuvan palamista (”image retention”).

 

Erinomaista kontrastia – myös HDR-laadulla

Kirkkaus on ollut OLED:in heikkous. Vuoden 2016 televisiossa jäimme kaipaamaan OLED:n mustuutta yhdistettynä LCD:n kirkkauteen! Parhaimmat LCD-näytöt tarjoavat kirkkaudeltaan 1 000–1 500 nitiä, ja OLED:t pääsevät parhaimmillaankin vain puoleen tästä. Tavallisessa tv:n katselussa asialla ei juuri väliä, koska LG:n kirkkaus on kylä riittävä. Ongelmia tulee, kun haluaa katsoa HDR-laadun elokuvia tai sarjoja, jotka sisältävät enemmän dataa valon ja kontrastin suhteen. Niinpä osa kirkkaimmista kohdista saattaa jäädä tarkoitettua himmeämmäksi.

OLED-näytöillä on kuitenkin ässä hihassaan: ylivoimainen musta tekee yleisestä kontrastista erittäin hyvän. Tämä yhdistettynä kunnolliseen kuvankäsittelyyn (tone mapping) tarkoittaa, että LG E7 pystyy osittain kompensoimaan nitien puuttumista.

LG on pyrkinyt parantamaan tämän vuoden mallien kirkkautta ja väittää nostaneensa rajaa 25 %. Mittauksemme 65E7V:stä olivatkin OLED:ksi erinomaiset. Pienimmällä testi-ikkunalla (10 % ruudusta) saimme tulokseksi 700 nitiä. Sen sijaan, että nitit olisivat asteittain vähentyneet, ne nousivatkin 800 nitiin! 18 %:n ikkunalla saimme 650 nitiä ja 25 %:lla 500 nitiä. Koko ruudun koossa valkoinen ylsi 210 nitiin, mikä on itse asiassa parempi tulos kuin monilla tähän asti testaamistamme LCD-näytöistä.

 

HDR ja Dolby Vision

Mittaustuloksia tärkeämpää on kuitenkin se, miltä televisiokuva näyttää käytännössä, ja tässä suhteessa LG:n OLED on mahtavimpia HDR-näyttöjä, joita olemme nähneet! Paljon riippuu tuesta edistyksellisemmälle Dolby Vision HDR -formaatille. Dolby Visionin dynaaminen metadata säätää kirkkautta ruutu ruudulta varmistaen näin sekä kirkkaiden että tummien kohtausten optimaalisen toiston.

Katsomalla Netflixin HDR-formaatin ”Iron Fist” -sarjaa (joka löytyy sekä DV- että HDR-10-versiona) huomasimme eron käytännössä – ja ero on valtava! Dolby Vision näyttää paljon paremmalta läpi ohjelman. Kirkkaissa kohtauksissa oli paremmin painetta ja tummissa enemmän yksityiskohtia. DV-versio ”Iron Fististä” näytti yksinkertaisesti fiksummalta ja katsojaystävällisemmältä kuin HDR 10 -versio, joka oli Dolbyyn verrattuna tummempi ja harmaampi. On selvää, että LG:llä on selvä etu puolellaan niihin televisioihin nähden, joissa ei ole Dolby Vision -tukea.

Kalibrointi

LG OLED 65E7V -televisiossa on useita kuva-asetuksia. ”Expert dark” on tehdasasetuksilla neutraalein ja tarkin, joten se sopii myös parhaiten tarkemman hienosäädön lähtökohdaksi. Aiemmat OLED-sukupolvet ovat olleet haastavia kalibroitavia suuren ja valoisan valikkonsa vuoksi, joka pomppaa ruudulle aina, kun haluaa säätää jotakin. Vuoden 2017 malleissa valikko on kutistettu nurkkaan, eikä enää pomppaa säätöjen tielle. Kiitos siitä!

Säädimme hitusen kirkkautta välttääksemme ”black crush” ilmiön eli tummien sävyjen puuroutumisen sekä primääri- ja sekundäärivärejä ja saimme lopputulokseksi lähes täydellisen väritasapainoinen sekä SDR- että HDR-asetuksiin. Tarkemmat lukemat löydät kalibrointiraporteistamme:

LG OLED65E7 kalibrointiraportti (SDR)

LG OLED65E7 kalibrointiraportti (HDR)

Äänenlaatu

E-sarja poikkeaa C- ja B-sarjoista hieman kalliimpien audio-osiensa puolesta. Kaiuttimet on kätketty pieneen soundbariin, joka tulee näytön eteen. Puheen tuotto on voimakasta ja selkeää, ja LG soittaa kovaa ja kirkkaasti ilman häiriötä. Dolby Atmos -tukikin löytyy, vaikka se ei niin erityiseltä televisiossa tunnukaan. Käytännössä se on Atmos-äänen stereoversio, joka ei yllä kotiteatterilaitteiden 3D-äänen tasolle.

Johtopäätökset

LG on jälleen korottanut rimaa viime vuodesta: kontrasti on äärimmäisen hyvä ulottuen sysimustasta kirkkaaseen valoon. 65E7V on vaikuttavimpia televisioita, joita olemme koskaan nähneet! Ikävä kyllä se on myös kalleimpia. Kysymys kuuluukin: onko se hintansa verran parempi kuin edullisemmat C7 ja B7, jotka muutamia kosmeettisia hienosäätöjä lukuun ottamatta kuulostavat ominaisuuksiltaan melko samanlaisia? Perustelut korkeammalle hinnalle tulevat esiin vasta myöhemmissä testeissä. Mutta siihen saakka se on kyllä uusi referenssitelevisiomme, johon vertaamme muita!